Aamulla tarkastelin taas lauttojen aikatauluja.
Kapellskäristä klo 14:45 lähtevä lautta olisi Naantalissa vielä tänään illalla,
kun taas siitä seuraava lautta lähtee Kapellskäristä vasta illalla.
Uumajasta Vaasaan kulkee lauttoja vain satunnaisesti, enkä mitenkään ehtisi tänään lähtevään lauttaan.
Parhaaksi vaihtoehdoksi siis näytti jäävän Tukhålmasta illalla lähtevä Viking,
joka saapuu Turkuun aikaisin huomenna aamulla.
Sääennuste lupasi tälle päivälle kuumaa.
Ruåtsin eteläosissa olisi aurinkoista.
Tukhålmassa sekä Vätternin pohjoispuolella tulisi iltapäivällä sadetta.
Päätin jättää gore-vuoret pyörän laukkuihin, ajaa Jönköpingiin, ja kiertää Vätternin eteläpuolelta.
Aamiainen hotellin terassilla.
Aurinko paistoi miellyttävästi, oli kesäinen olo.
Aamiaista syödessä luin sanomalehtiä.
Financial Timesistä löysin artikkelin, jossa puhuttiin eri kulttuurien eroista.
Tekstin seasta löytyi mielenkiintoinen lausahdus,
kun kirjoittaja esitti arvionsa enklantilaisten lukijoiden tyypillisistä ennakkoluuloista:
"Germans are too stuffy, french too insular, italians too excitable"
(saksalaiset ovat liian tiukkapipoisia, ranskalaiset liian eristäytyviä,
italialaiset liian yli-innokkaita).
Aika osuvasti sanottu, ainakin noista patonkeista...
Ajopäivän vaikeudet alkoivat heti, kun yritin löytää tietä ulos Götebårgin keskustasta. Periruåtsalaiseen tapaan liittymät olivat "epäselvästi" merkittyjä - asian kohteliaasti ilmastakseni. Aina kun olin valinnut kaistan, ilmestyivät korokkeet sen molemmille puolille ja kaista alkoi yhtäkkiä kääntyä johonkin liittymään. Liikenneympyröissäkin näin kaistojen välisiä korokkeita sekä liikennevaloja.
Alkumatkasta tie 40, Götebårgista Jönköpingiin, oli uutta moottoritietä.
Vastaantulevien puolella levitettiin vielä uutta päällystettä,
minun puoleni pääsi köröttelemään rauhassa ja reippaalla nopeudella.
Liikennettä ei ollut paljoa, eli oli kuin olisi ajanut Suomessa.
Tålkenjärvelle tullessa moottoritie loppui, ja muutama kilometri kuljettiin hidasta 2-kaistaista tietä.
Loppumatka Jönköpingiin oli niitä kuuluisia Ruåtsin rautalanka-ohituskaistoja -
samaan tapaan kuin Kapellskärin ja Tukhålman
sekä Jönköpingin ja Helsingbårgin välillä.
Ja niin kuin muuallakin Ruåtsissa, tie oli muualla tyhjä mutta noissa rautalankaosuuksissa syntyi jonoja.
Puolitoista tuntia Götebårgista lähdön jälkeen saavuin Jönköpingin kohdille. Aina aikaisemmin tuon pikkukaupungin ohi ajaessa olin halunnut pysähtyä sitä tarkemmin tutkimaan. Joten nyt kaarsin kaupungin keskustaan.
Aluksi paikka vaikutti tylsältä, enkä nähnyt mitään mielenkiintoista. Järvikään ei näyttänyt kummoiselta. Ja kaikki parkkipaikatkin olivat maksullisia.
Läksin kuitenkin kävelemään kaupungille. Se osoittautui hyväksi valinnaksi. Kaupungin keskusta on pieni, mutta sieltä löytyi kauniita puistoja. Aurinko paistoi, ja kaupunkia kävellessä myös ilma lämpeni. Positiivista olivat kaupungilla liikkuvat t-paitaiset tissitylleröt tytöt.
Löysin myös moottoripyöräparkin, ja siirsin pyöräni sinne.
Parkin vierestä löytyi kaupungin kalastajasatama.
Satamassa oli paljon ruokaloita, ja söin siellä lounaaksi jotain järvestä nostetuksi väitettyä kalaa -
muistaakseni lohta.
Ruoka oli aika hyvää, ja sen mukana sai hyvänmakuista, suomalaisen saaristolaisleivän tapaista, mustaa leipää.
Mutta koko lounaan pilasi ruåtsalainen ålut, jota tarjoilija oli suositellut -
oli kuulemma perus-ruåtsalaista...
Seuraavaksi halusin ajaa Vätternin itärantaa pohjoiseen, kohti Måttalaa.
Ödeshögistä käännyin tielle numero 50.
Aluksi tie oli leveä, ja sillä mahtui hyvin ohittelemaan hitaampia.
Sitten tie alkoi kaveta, ja 70 km/h nopeusrajoitus alkoi muodostaa hankalasti ohitettavia jonoja.
Tiellä ei ole paljon mutkia, ja suurimmaksi osaksi aikaa ajetaan tasaisia aukeita.
Mutta vastaantulijoita oli juuri sen verran, että edessä hidastelevista oli vaivaa.
Vadstenan kaupungissa - vai oliko se isohko kylä - oli hyväkuntoisen näköinen kivilinna. Kello oli 13:50, ja GPSr:n mukaan matkaa Tukhålmaan Vikingin terminaalille olisi jäljellä 2:40. Olisin siis siellä reilusti ennen kello viittä, kun lautalle pitäisi ilmoittautua vasta ennen seitsemää. Siitä huolimatta jätin mokoman keskiaikaisen kivilinnan katsomatta, ja päätin päristellä paahtavassa päivän paisteessa pohjoiseen päin.
Måttalasta olisin halunnut jatkaa pohjoiseen,
sillä tiesin tien muuttuvan mainioksi moporeitiksi läpi Vätternin pohjoispuolen metsän.
Mutta sääennusteet olivat luvanneet sadetta järven pohjoispuolelle.
Eikä aikataulukaan sallinut sentään noin pitkää kierrosta, joten käänsin kohti Linköpingiä.
Tie Måttalasta Linköpingiin oli tylsä, mutta yksi nähtävyys sillä on - tie kulkee Götan kanavan alta.
Linköpingistä käännyin taas E4:lle, sille isolle moottoritielle kohti Tukhålmaa.
Koska minulla oli vielä pari tuntia ylimääräistä aikaa, Nyköpingin jälkeen päätin käydä katsomassa Hölöä ja Mörköä. Kaikki E4:ää ajaneet ovat nähneet tienviitat joissa lukee "Hölö Mörkö", mutta tällä kertaa minulla oli aikaa käydä katsomassa mitä noiden nimien takana oikein on.
Hölö oli E4:n länsipuolella, pieni Korppoon kokoinen kylä. Ei mitään erityistä siellä.
Mörkö taas oli saari, E4:n itäpuolella.
Tasamaata, eikä mitään erityistä nähtävää.
Mutta onneksi läksin seuraamaan satamaan vieviä kylttejä, ja löysin pienen lomakylän sekä maantielautan.
Ei se lomakylä mitenkään kiinnostava ollut - siellä oli ruåtsalaisia.
Mutta pysähdyin tuolle lauttalaiturille, ja söin jäätelön.
Lämpötilakin oli varmaan 30 °C, eli oli kohtuullisen mukava kesäpäivä.
Maantielautta kuljetti ajoneuvon parin sadan metrin päässä olevalle vastarannalle.
Lautalle näkyi ajavan muutama rekka ja yksi vuorolinja-auto, lukuisten henkilöautojen lisäksi.
Katselin lautan aikatauluja, ja niiden mukaan vuoroja oli vain pari kertaa tunnissa.
Mutta lautta näyttikin kulkevan "jatkuvalla syötöllä".
Päätin lähteä kokeilemaan, minkälaisia teitä lautayhteyden toisesta päästä löytyisi.
Jälleen oli onni mukana, ja onnistuin tekemään hyvän valinnan.
Lauta oli ilmainen.
Ymmärsivät myös moottoripyörien päälle sen verran, että päästivät minut lautalta ulos ensimmäisenä.
Tie lautalta eteenpäin jatkui pohjoiseen, läpi metsien.
Tie oli mutkainen, jopa hiukan haasteellinen.
Erittäin hyvä vaihtoehto E4:lle, toi hyvää vaihtelua moottoritiellä ajamiseen.
Tie näkyi olevan paikallisten harrasteajoneuvokuskien suosiossa.
Vastan tuli muutamia vanhoja autoja, sekä yksi urheiluauto.
Suosittelen kokeilemaan tuota maaseututietä.
Kovin pitkästä pätkästä ei ollut kysymys.
16 kilometrin jälkeen, Våstran kohdilla, tultiin tielle nro 225.
Lisää mutkapätkiä olisi saattanut löytyä lännestä.
Mutta päätin ajaa Tukhålmaan, ja palasin E4:lle.
Tukhålmassa ajoin suoraan Vikingin laiturille.
Laituri oli täynnä autoja, ja jonossa oli vain muutama moottoripyörä.
Yksi tanskalainen pariskunta yhteisellä pyörällä, ja yksi custom Kawasaki, suomalaisrekisterissä, Hämeenlinnasta.
Jälkimmäinen kertoi käyneensä Oslossa.
Tanskalaiset taas kertoivat olevansa matkalla Tampereelle, Pohjoismaiden kajakkimestaruuskilpailuun,
hurraamaan kisaan osallistuvalle pojalleen.
Opin, että kannattaa käydä kysymässä jonoja ohjailevalta Vikingin henkilöltä vapaita paikkoja. Oletuksena olin jäänyt meren puoleiseen jonoon odottamaan ylijäämäpaikkoja, mutta tyttö ohjasikin minut jonoon varauksen jo tehneiden joukkoon. Lippuluukulla totesivat että aina me yksi pyörä saadaan mahtumaan, ja veloitti 70 €. Ja lautan sisältä, infosta kannella 7, sain jaetun hyttipaikan (29 €).
Tänään sää oli suosiollinen.
Koko päivän oli aurinkoista ja kuumaa.
Jönköpingiin saapuessa taivas oli pilvessä ja pohjoisen puolella Vätternin yllä oli synkän näköistä.
Mutta viisi minuuttia myöhemmin taivas alkoi kirkastua, ja pian koko taivas oli sininen.
Tukhålman keskustassa oli aurinkoista ja hellettä, mutta pohjoisen taivas oli synkkä.
Satamasta näin muutaman salaman iskevän poikki horisontin.
Mutta sade ei ehtinyt satamaan asti, ja vasta lautan irtautuessa laiturista taivas sataman kohdalla meni pilveen.
Takamus oli päivän ajosta arka.
Illalla jo pelkkä istuminenkin oli hankalaa, tuntui melkein kuin iho olisi rikki.
Kaikesta tästä pyörän päällä istumisesta saa varmaan vielä peräpukamia.
Yksi mahdollinen syy tuohon takamuksen kipeytymiseen oli puuvillaiset alushousut.
Pitkälahkeisina alusasuina käytän keinokuituisia urheiluasuja - Rukkan Coolmax tai Outlast -
mutta kuumalla ilmalla haalarien alla oli pelkät lyhytlahkeiset puuvillahousut.
Ehkä ne kuumassa ilmassa kostuvat hiestä, ja alkavat hiertää?
Ensivuodeksi pitää hankkia keinokuituiset lyhytlahkeiset alushousut.
| Liikuttu aika | 6 h 1 min |
| Keskinopeus | 92 km/h |
| Maksiminopeus | 154,4 km/h |
| Keskikulutus | 5,49 l/100 km
Götebårg - Turku (1.8.), 561 km, 30,79 l) |
| 08:45 | Götebårg, lähtö |
| 09:25 | Götebårg, tie 40 liittymä |
| 10:40 | Jönköping, 40/E4 liittymä |
| 11:00 | Jönköping, 1:50 h tauko |
| 13:30 | E4/50 liittymä |
| 13:50 | Vadstena |
| 14:05 | Måttala |
| 14:20 | Götan kanava, 20 min tauko |
| 14:50 | Linköping, 36/E4 liittymä |
| 15:40 | Nyköpingsbrå, 30 min tauko |
| 16:35 | Hölö, E4 liittymä |
| 17:00 | Mörkö, lauttalaituri, 30 min tauko |
| 18:00 | Alby, E4 liittymä |
| 18:15 | Tukhålma, Vikingin laituri |
| 18:35 | Tukhålma, lauttaan |
| Financial Times |
| Vadstena |
| Götan kanava |
| Viking Line |
| Tankkaus, Götebårg | N57 42 41 E11 58 15 |
| Pyöräparkki, Jönköping | N57 47 00 E14 10 09 |
| Vadstenan linna | N58 26 45 E14 53 00 |
| Tankkaus, Nyköpingsbrå | N58 44 53 E16 55 12 |
| Keskusta, Hölö | N59 01 31 E17 32 08 |
| Lauttalaituri, Mörkö | N59 03 00 E17 41 25 |
| Viking laituri, Tukhålma | N59 19 05 E18 05 21 |
| Silja laituri, Tukhålma | N59 20 57 E18 06 45 |
