Täksi päiväksi minulle oli suositeltu käymistä kylässä nimeltään Les Lindarets. Samalla halusin kiertää lähialueen passoja.
Aluksi ajoin Samoënsin suuntaan vievää laaksoa.
Mieussyn kohdalta yritin kääntyä vuorille, kohti Ramaz passoa (Col de la Ramaz).
Mutta vähän ennen passoa tuo tie oli suljettu -
taisivat parannella vuoren lähes pystysuoraan seinään louhittuja tunneleita -
ja jouduin palaamaan takaisin laaksoon.
Vähän idempää, Taningesista, löysin toisen reitin,
joka lähtee koilliseen samaan laaksoon kuin Suuri Alppitie.
Tiet olivat päällystettyjä ja pääosin hyviä ajaa.
Joissakin paikoin vuorilla päällyste oli rikki tai kuhmuroilla, mutta silti ajettavaa.
Col de la Ramaz (1 613 m).
Passolla ei ole mitään palveluja.
Passon molemmilla puolilla, parin kilometrin päässä, on talvikyläkeskus.
Noissa keskuksissa on useita ravintoloita.
Passolla oli muutama turistibussi sekä paljon henkilöautoja.
Ihmiset näkyivät retkeilevän jalkaisin rinteillä ja metsissä.
Patikoitsijoita näkyi olevan paljon liikkeellä.
Passolta avautui hiukan näköaloja, mutta parhaan vaikutuksen pyörämatkailijaan tekivät passolle tuovat tiet,
varsinkin se Miessystä tuleva jota ensin yritin.
Alaspäin tullessa on vielä toinenkin passo - Col de la Savolière (1 416 m).
Se ei tehnyt minkäänlaista vaikutusta, koko passoa oli vaikea huomata.
Tie seuraavalle passolle menee metsässä.
Kapea tie, mutta ihan kelvollinen ajaa.
Passon nimi on Col de l'Encrenaz (1 433 m), ja siellä oli parin talon kokoinen kylä sekä yksi baari.
Baarissa ei osattu mitään muuta kieltä kuin patonkia (tunnetaan myös nimellä "nöfnöf-kieli").
Ei sanaakaan!
En saanut edes jäätelöä ostettua.
Passon jälkeen tie lähtee jyrkkään alamäkeen.
Metsäkin loppui, joten mäestä avautui maisemia edessä olevaan Aulpsin laaksoon
(La Vallee d'Aulps) ja vastapäisille kukkuloille.
Sitten Montriondjärvi (Lac de Montriond). Kaunis vuoristojärvi on kapeassa itä-länsi-suuntaisessa laaksossa, metsän ja jyrkkien kalliovuorten ympäröimänä.
Järven jälkeen tie taas kapeni, ja alkoi nousta jyrkkää rinnettä.
Tie on aika kapoinen, ja luulin jo eksyneeni jollekin yksityistielle.
Mutta sitten - kesken nousun, lähes yllättäen - tulee vastaan Les Lindrates kylä.
Kylä ei ole kovin suuri - muutama kymmenen taloa.
Mutta kyläläiset ovat keksineet erinomaisen yksinkertaisen ja tehokkaan tavan tehdä kylästään turistikohde -
vuohet on päästetty vapaasti oleilemaan kylän läpi kulkevalla tiellä.
Melkein kaikki näkemäni talot olivat matkamuistomyymälöitä tai ravintoloita.
Lampaan nahkaa näkyi myytävän hintaan 45 € tai enemmän.
Kadulla seisoskeli ainakin 50 vuohta.
Kylän läpi ajaessa kannattaa olla varovainen, sillä tie on täynnä vuohia ja niiden jätöksiä.
Kylä on vain noin 200 metriä pitkä, eli ei se mikään suuri ole.
Mutta se on turistikohde, eli sieltä löytyy ravintoloita nälkäisille turisteille ja turistitavarakauppoja heidän vaimoilleen.
Tien yläpäästä löytyy passo - Col de la Joux Verte (1 760 m). Pelkkä tienristeys ja yksi ravintola. Ei mitenkään erityinen paikka, näköalat aika rajalliset.
Jatkoin tietä viereiseen hiihtokeskukseen.
Keskuksen nimi on Avoriaz, ja sen parkkipaikoilta aukenee kohtuulliset panoraamat länteen ja etelään päin.
Avoriazin keskusta on suljettu ajoneuvoilta,
ne on jätettävä isolle parkkipaikalle ennen kaupunkia.
Paikka näytti tyhjältä, vaikka parkkipaikalla oli paljon autoja.
Minä luulin paikkaa autioksi, enkä viitsinyt kävellä kovin pitkälle.
Jälkeenpäin kuulin, että keskusta olisi ollut kävelemisen arvoinen.
Tie alas Motzineen tarjosi lisää panoraamaa alas laaksoon.
Nousu seuraavalle passolle oli taas pikkutietä.
Tie oli niin samanlainen kuin se jota pitkin laskeuduin Col de l'Encrenazlta,
että hetken luulin olevani samalla tiellä.
Col du Ran Folly (1 650 m) ei tehnyt vaikutusta. Ei mitään palveluita, paitsi hiihtohissin yläpää. Maisematkaan eivät säväyttäneet, vaikka olimme puurajan yläpuolella. Passolla näkyi paljon maastopyöräilijöitä, jotka tulivat hiihtohissillä ylös ja laskivat sitten pyörillä jotain maastoreittejään takaisin alas laaksoon.
Seuraavaksi Col de Joux Plane (1 712 m).
Nimensä mukaisesti paikka on ylätasanko.
Pari pientä lampea, ja ravintola.
Ravintolassa puhuivat vain patonkia, mutta olivat ystävällisiä ja sain tilattua omeletin ja olusen, 14,50 €.
Hienot maisemat.
Tällä(kin) passolla on paljon patikoitsijoita.
Passolta alaspäin tullessa upeat maisemat alla olevaan laaksoon.
Tie laskeutuu Samoënsin kylään.
Tänään parhaita paikkoja olivat:
- Col de la Ramaz, tie passon molemmin puolin oli hyvinkin ajamisen arvoinen
- Lac de Montriond (järvi), tosi kaunis vuoristojärvi
- Les Lindarets (kylä), rakentanut itsestään turistikohteen antamalla vuohien tallustaa vapaasti
- Avoriaz (kaupunki), iso hiihtokeskus, isoine laudoitettuine hotellirakennuksineen
- Col de Joux Plane, hienot maisemat ja hyvä lounasravintola
Lämpötilat olivat tänään 20 °C:n kahta puolen.
Puolipilvistä, ei satanut.
Hyvä ajopäivä.
Hieman kylmä ja taivaalla sadepilviä, muuten päivä oli erinomainen.
| Liikuttu aika | 3 h 57:44 min |
| Keskinopeus | 46 km/h |
| Suuri Alppitie |
| Col de la Ramaz, 1 613 m | N46 09 34 E06 34 50 |
| Col de la Savolière, 1 416 m | N46 08 28 E06 36 22 |
| Col de l'Encrenaz, 1 433 m | N46 10 22 E06 38 01 |
| Parkkipaikka, Lac de Montriond | N46 12 30 E06 43 15 |
| Les Lindarets | N46 12 38 E06 46 27 |
| Col de la Joux Verte, 1 760 m | N46 12 00 E06 45 32 |
| Parkkipaikka, Avoriaz | N46 11 46 E06 46 04 |
| Col du Ran Folly, 1 650 m | N46 08 21 E06 41 44 |
| Col du Joux Plane, 1 712 m | N46 07 55 E06 42 31 |
