Tänään läksin mopolla kiertämään lähialueen passoja Annecyjärven itäpuolelta.
Päivän ensimmäinen uusi passo - Col de Frétallaz (670 m) - oli tyypillinen Annecy- ja Genevejärvien välisen alueen matalille kukkulajonoille. Kukkuloilla on paljon asutusta ja teitä, ja tiet ovat hyväkuntoisia.
Seuraavaksi oli tarkoitus ajaa isompi passo - Col des Contrebandiers (1 052 m).
Aloitin ajamalla Sur-les-Bois'n kylään, josta lähtee tie ylös tuolle vuorelle.
Mutta jo nousun alkupuoella tie oli suljettu yleiseltä liikenteeltä.
Joten jouduin palaamaan takaisin alas.
Yritin ajaa vuorta ympäri, mutten löytänyt mitään muuta ajokelpoista tietä tuolle passolle.
Jouduin siis jättämään Contrebandiers passon väliin.
Päätin jatkaa seuraavalle passolle - Col de la Forclaz de Montmin (1 157 m). Tie nousussa oli hyvää, se mutkittelee metsässä, ja metsän välistä pilkahtelee Annecyjärvi. Ylhäällä passolta avautuu näkymät koko järvelle. Passon itäpuolella olevalta kukkulalta näkyi lähtevän moottoroituja tandem-riippuliitimiä. Maksua vastaan olisi päässyt kyytiin.
Passon kohdalla on ravintola. Ravintolan terassilta avautuu mitä mainioimmat panoraamat Annecyjärvelle luoteeseen. Terassin reunalla on riippuliitäjille rakennettu "kiitotie", josta pääsee syöksymään suoraan äkkijyrkän rinteen reunan ylitse, kohti 700 metriä alempana kimmeltävää järveä.
Etelän puolelta alas ajaessa tie ei ollut yhtä hyvässä kunnossa, kuin passon pohjoispuolen nousussa. Tie laskee jyrkästi, serpentiineillä, avomaassa, aina 500 metriin asti, laaksoon jossa kulkee tie kohti Albertvilleä.
Seuraavaksi, Faverges nimisen pikkukaupungin kohdalta, käännyin pohjoiseen tielle D12, kohti Thônes'n kaupunkia.
Tarkoitus oli bongata passot Col des Esserieux sekä Col du Marais.
Vasta kun ajoin samantien uudelleen takaisin etelään päin, löysin nuo passot.
Col du Marais (843 m) on keskellä maalaismaisemaa.
"Passolla" ei ole mitään palveluja - ohiajava satunnainen matkailija tuskin edes huomaa koko passoa.
Myös Col des Esserieux (759 m) on pelkkä läpiajopasso.
Kilometri sen eteläpuolella tie kulkee jyrkän rotkon reunaa.
Mutta itse passon kohdalla ei voinut edes pysähtyä.
Valitettavasti en löytänyt pysähdyspaikkaa myöskään tuon rotkon kohdalta, joten valokuvat jäivät ottamatta.
Seuraava kohde oli Col de l'Epine (947 m).
Passo on keskellä maaseutua - lehmänkellot kalkkaa, ihmisiä ei missään.
Passon kohdalla oli jotain työkoneita.
Kello oli 12:30, joten työntekijät lienevät olleet lounaalla.
(Kesällä näin Ranskassa useita tietyömaita, mutta ne kaikki olivat autioita.)
Passon korkeus hiukan kummeksutti. Tien vieressä seisovassa taulussa luki 1 012 m, mutta kartassa luki 947 m. GPSr näytti lukua joka oli linjassa tuon kartassa mainitun kanssa.
Passon yläpuolella lenteli muutama riippuliitäjä. Lienevät lähteneet liikkeelle jostakin Chaîne des Aravis'lta, joka nousee pari kilometriä idempänä.
Päivä oli aurinkoinen, ja lämpötila noin 20 °C. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa seuraavaksi passoksi - Col de Plan-Bois on pohjoisessa, ja Col de l'Arpettaz idässä. Arvelin että jälkimmäisen kiertäminen vaatisi enemmän aikaa kuin minulla tänään oli, joten päätin jatkaa takaisin pohjoiseen.
Les Glefs kylästä käännyin pikkutielle, joka läksi hissukseen nousemaan vuorenrinnettä. Tie oli todella pieni ja huonokuntoinen, kulki lähinnä metsissä. Päällystetty. Mutta sen verran huonokuntoinen ja hylätyn oloinen, että usko alkoi loppua sen olevan ajattavaksi tarkoitettu. Tie antoi maisemia eteläpuolen laaksoon, kohti Col du Maraisia.
Lopulta tie tulee passolle - Col de Plan-Bois (1 294 m).
Ylhäältä löytyy yksinäinen ravintola, sekä upeat panoraamat pohjoiseen ja itään päin.
Olisi ollut juuri sopiva aika syödä lounasta,
mutta ravintolassa ei ulkomaalaisille tietenkään tarjoiltu.
Ravintolan piha oli täynnä autoja.
Osa niillä tulleista näyttäisi menneen patikoimaan kukkuloille.
Kaikki autot näyttivät kulkevan ainoastaan itäpuolen tietä -
kukaan muu ei näyttänyt käyttävän tietä, jota pitkin olin passolle noussut.
Itäpuolen tie oli länsipuolen nousua paljon paremmassa kunnossa. Lisäksi se laski avomaastossa, eli siellä oli myös näkyvyyttä. Mutta lähes jokaisessa mutkassa oli soraa, joten ei sen ajaminen mikään nautinto ollut.
Col de la Crois-Fry passolle nousin lännestä, eli päinvastaisesta suunnasta kuin eilen. Passolla näkyivät valmistautuvan tuleviin viikonvaihdefestivaaleihin.
Päivän viimeinen passo oli Col du Sommet d'Andey (1 103 m).
Nousun alkupuoli oli ok, tie ja päällyste kunnossa.
Sitten reitti kääntyi yksikaistaiselle metsätielle, jonka päällyste oli rikki.
Tuo pikkutie vei ylös passolle asti - vaikka välillä tuntuikin, ettei tämä tie voi olla enää käytössä.
Sama tunne oli käynyt mielessä muutamilla muillakin pikkuteillä, tänään ja aiemmin.
Täällä Ranskassa noita päällystettyjä mutta muutoin hylättyjä pikkuteitä löytyy.
Vuorelle nousevan pikkutien varrella, siellä täällä, näkyi taloja.
Ja ylhäällä passolla oli muutama talo lisää.
Eli tuo tie vie noille taloille, ja siksi sitä pidetään edes jotenkuten ajettavassa kunnossa.
Nousussa ollaan metsän sisässä, mutta ylhäällä avautuvat hyvät maisemat.
Palveluja passolla ei ole.
Ei tätä passoa kannata erikseen lähteä kiertämään,
mutta se kuuluu sarjaan "hyviä maisemia".
Passolta jatkoin eteenpäin, länsirinteelle.
Kilometri passon jälkeen näkyi kesämökkiläisiä.
Kaikki katsoivat minua pitkään, kuin olisin ollut ensimmäinen koskaan näkemänsä mopoilija.
Ja tällä tiellä varmaan olinkin.
Mökkiläiset näyttivät ihmettelevän että miten se on tänne tullut ja mihin se täältä luulee ajavansa...
Pian kesämökkien jälkeen tie muuttui hiekkapäällysteiseksi.
Vaikkei tie pahalta näyttänytkään, en uskaltanut laskea sitä enää eteenpäin.
Käännyin takaisin, palasin alas Thuet kylään, ja ajoin kotiin Fillingesiin.
Tänään oli aurinkoista koko päivä.
Päivän paras passo oli Forclaz de Montmin.
Passolle vievät tiet olivat hyviä ajaa, ja ylhäällä ravintolan terassilta on upeat maisemat Annecyjärvelle.
Hyviä olivat myös Eveaux'n rotko ja Sommet d'Andey passo.
Lisäksi tuli ajettua joukko pienempiä teitä, joista useat olivat lähes hylättyjä metsäpolkuja,
mutta aurinkoisena kesäpäivänä olivat miellyttäviä ajaa.
Ei tänään huonoja kohteita ollutkaan,
mutta vähiten jäi mieleen Marais ja Esserieux passoista, jotka olivat sellaisia läpiajopassoja.
| Liikuttu aika | 4 h 5 min |
| Keskinopeus | 60 km/h |
| Keskikulutus | 5,73 l/100 km (535 km) |
| Liikuttu aika | 1 h 44 min |
| Tankkaus, Bonne | N46 10 11 E06 18 50 |
| Col d'Evires, 810 m | N46 02 43 E06 15 24 |
| Col de Frétallaz, 670 m | N45 57 56 E06 08 47 |
| Col des Contrebandiers, 1 052 m | N45 53 23 E06 11 37 |
| Col de Bluffy, 630 m | N45 52 28 E06 12 50 |
| Col de la Forclaz de Montmin, 1 157 m | N45 48 30 E06 14 42 |
| Col des Esserieux, 759 m | N45 47 32 E06 19 58 |
| Col du Marais, 843 m | N45 49 27 E06 20 03 |
| Col de l'Epine, 947 m | N45 46 46 E06 20 56 |
| Col de l'Arpettaz | N45 47 49 E06 26 02 |
| Col de Plan-Bois, 1 294 m | N45 50 23 E06 21 29 |
| Col de la Croix-Fry, 1 477 m | N45 52 40 E06 24 23 |
| Gorges des Eveaux | N46 02 20 E06 22 55 |
| Col du Sommet d'Andey, 1 103 m | N46 03 07 E06 24 28 |
