Viime perjantailta jäi Lounais-Juralle vielä muutama passo käytäväksi. Tänään läksin poimimaan niistä tärkeimmän - Grand Colombieren - ja samalla kiertämään hiukan etelämmäksi, Bourgetjärven (Lac du Bourget) länsipuolelle.
Col du Clergeron (979 m) on Bourgetjärven itäpuolisella kukkulalla. Itärinteen nousu oli hyvää pikkutietä, metsän keskellä. Kukkulan laella on tasainen ylänkö, joka on paljas mutta ilman mitään maisemia.
Ylängön länsireunalla alkaa taas lehtimetsää ja -pusikkoa, joten maisemia ei sieltäkään paljoa auennut. Jostain puiden välistä sentään vilahti Rhône-joen laakso, ja sen vastapuolella Grand Colombier.
Länsipuolen rinteellä oli pikkuauto pellolla.
Ei se ollut mitenkään kolhuilla, olipahan vain lentänyt ojan yli pellolle,
ilmeisesti edellisenä iltana.
Jäljistä näkyi, että oli ollut ajamassa tietä ylöspäin,
serpentiinimutkan jälkeen painanut kaasua reippaamman puoleisesti,
yliohjautunut yli tien ja ojan, ja päätynyt pellolle.
Mitään raatoja tai suolenpätkiä ei näkynyt.
Vain auto pellolla muistutti öljysoratien vaaroista.
Grand Colombierelle nousun aloitin Culoz'n kylästä, Colombieren kaakkoisnurkalta, 250 metristä. Se oli hyvä valinta, sillä tuolla puolen nousu on jyrkkää ja tiessä on paljon serpentiinejä.
Alkumatkasta tie on tosi mutkikasta.
Kartalla tie onkin merkitty vaikeakulkuiseksi.
Epäilemättä lukuisien neulansilmämutkiensa vuoksi.
Lisäksi alkumatkasta rinne on paljas,
joten siltä on avoimet maisemat Rhône-joen laaksoon ja Bourgetjärvelle.
Metsä alkaa 800 metrin korkeudessa, ja samalla loppuvat maisemat.
Metsässä tie on suorempi, ja sitä pääsee ajamaan kovempaa.
Päällyste oli hyväkuntoinen.
Pari kilometriä ennen passoa metsä taas loppuu, ja passolla maisemia riittää.
Col de Grand Colombier (1 501 m).
Passolla on pari suurta parkkipaikkaa.
Parin sadan metrin kävelymatkan päässä pohjois- ja eteläpuolilla on kukkulat,
joilta 360 asteen panoraamat.
Passolla ei ole mitään rakennuksia tai palveluja.
Mutta hyvällä säällä saa maisemia katsellen vietettyä tunnin tai enemmänkin.
Minun päiväni oli vielä nuori, joten pysähdyin vain reiluksi tunniksi.
Grand Colombier passon länsirinteellä tie kulkee melkein pelkästään metsässä.
Lisäksi tie on jyrkkä.
Muutamalle kilometrille ilmoitettu jyrkkyys on 19 %.
Bourgetjärven länsirannan rinteellä tie D914 tarjoaa hyvät näköalat järvelle.
Järven itärannalla on alueen suurin kaupunki, Aix-Les-Bains.
Samalla kohdalla, järven länsipuolella, on Chat passo (Col du Chat, 638 m).
Passo on matala ja metsän sisällä.
Ei mitenkään erikoinen.
Onpahan vain reitti yli kukkulan, joka etelämpänä nousee Chat'n vuoreksi (Mont du Chat).
Tie Chat'n vuorelle nousee järven eteläkärjen kohdilta.
Kartan mukaan nousussa olisi muutama serpentiini, ja niiden välissä pitkiä suoria.
Todellisuudessa tie on täynnä pientä mutkaa.
Tie on hiukan muhkuraista, mutta muuten hyväkuntoista öljysoraa.
Metsäisen tien näkyvyys mutkissa on vähän niin ja näin,
joten sen hyvyys moporeittinä on makuasia.
Nousun alussa on muutama näköalapaikka.
Sitten metsä peittää kaikki näköalat.
Mont du Chat (1 504 m).
Huipulle on rakennettu parkkipaikka ja näköalatasanne.
Sen edestä metsä on hakattu, ja panoraama avautuu ylitse järven eteläkärjen.
Kauniina päivänä horisontista pilkisti myös Valkoinen Vuori.
Näköalatasanteen viereen on rakennettu ravintola.
Ranskalaiseen tapaan se oli suljettu, vastoin oveen liimatun aikataulun ilmoittamaa.
Etelämpänä Chat'n vuori on matalampi,
ja sen länsipuolella on Aiguebeletten järvi (Lac d'Aiguebelette).
Kartoissa kukkulajonon tuota osaa kutsutaan nimellä Montagne de l'Epine.
Sen läpi kulkee tunneli, jossa moottoritie A43.
Tunnelin kanssa samalla kohdalla on Epine passo (Col de l'Epine, 987 m).
Passo oli varmasti tunnelia mielenkiintoisempi ajoreitti.
Kapoinen metsätie, joka jostakin syystä oli merkitty kaksikaistaiseksi
(so. keskelle tietä oli vedetty katkoviiva).
Tietä oli mukava ajaa, ja sen päällyste oli hyväkuntoinen.
Maisemia vain ei ollut, tie kun kulki tiheän sekametsän sisässä.
Passon kohdalla on parkkipaikka ja näyttävä betoniristi.
Passolta kannattaa ajaa muutama sata metriä idemmäksi. Sieltä aukeaa panoraama Bourgetjärven eteläpuolen tasangolle.
Chartreusen massiivi (Massif de la Chartreuse) on vuoristomassiivi,
jonka pohjoispuolella on Chambéry, etelässä Grenoble
ja lännessä Saint-Laurent-Du-Pont sekä Voiron.
Idässä massiivi rajoittuu Grésivaudan'n laaksoon
(Haut-Grésivaudan),
jossa virtaa Isére-joki.
Chartreusen massiivi on Savoin Esialppien (Préalpes de Savoie) eteläisin massiivi.
Läksin kokeilemaan Chartreusen pohjoisinta nurkkaa.
Tie N6 kulkee lounaaseen, Epinen (idässä) ja Outheran'n (lännessä) vuorten välistä laaksoa. Tie on samantapainen kuin Fillingesin ja Annecyn välinen tie, ja Col de Couz (626 m) on samantapainen kuin Evires passo (aamun ensimmäinen passo, tiellä N203 Annecyyn). Tie laakson pohjalla on suora, ja sillä on paljon liikennettä. Myös raskasta liikennettä.
Laakson länsipuolella Outheran'n vuori (Mont Outheran) nousee jyrkkänä. En nähnyt pikkuteiden nousevan vuorijonolle, joten kiersin eteläkautta hieman isompaa tietä pitkin. "Isompi" on tässä ymmärrettävä suhteellisena, vaikka taisihan se olla oikein kaksikaistainen. Hyvä tie ylös, helppo ajaa.
Col des Egaux (958 m) on keskellä aukeaa.
Passo on merkitty tien varteen, mutta muuta erityistä siinä ei ollut.
Passon kohdalla taisi olla omakotitalo, ja lapsia pihalla leikkimässä.
Vuoren itäpuolelta löytyy pieni hiihtokeskus ja Cluse passo (Col de la Cluse, 1 169 m). Tie on hyvä ajaa, ja passolta on hienot vuoristomaisemat.
Tie jatkoi Entremontsin laaksoa (Vallée des Entremonts), Outheran'n ja Granieren vuorten välistä, Chartreusen massiivin keskellä. Päivä oli kaunis, maalaistie mukava ajaa ja vuoret muotoilivat jykevät maisemat tien molemmille puolille.
Pohjoisessa tie vei Granier passolle (Col du Granier, 1 134 m). Yllättäen siellä olikin ravintola ja matkamuistomyymälä. Taisi olla useaan päivään ensimmäinen passo jolta löytyi palveluita. Mutta tietenkin ravintolassa tarjoiltiin ainoastaan patonkinkielisille. Yrityksistä huolimatta en saanut ostettua sen enempää jäätelöä kuin vesipulloakaan
Granieren pohjoisrinnettä on mukava lasketella mopolla.
Jossakin kohdin tien varressa vilahti joku passosta puhuva kyltti.
Samalla tie kääntyi lyhyeen tunneliin, joka vei läpi vuorenrinteen.
Myöhemmin selvitin kartasta,
että tuossakin kohdin on passo
(Tunel du Pas de la Fosse, 858 m).
Siinä vuorenharjanne on kapea, ja tunneli vei vuoren itärinteeltä sen länsirinteelle.
En tiedä, kiertääkö mikään tie harjanteen päältä.
Aamulla oli ollut kylmä, mittarin mukaan 8 °C. Vuorilla päivä oli lämmin, ja iltapäivällä alhaalla laaksoissa kuuma. Paluumatkalla Aix-Les-Bainsin kaupungissa, Bourgetjärven rannalla pyörän mittari näytti 34,5 °C. Oli siis kesä, ja päivän reitit sopivat siitä nauttimiseen.
Päivän parasta antia oli Grand Colombier passo, ja sille nousu.
Samalla matkalla tuli tutustuttua Bourgetjärven kukkuloihin,
Chat- ja Epine -vuoriin sekä Chartreusen massiivin pohjoisosaan.
Alueelta löytyi paljon hyviä ja hiljaisia maaseututeitä mopolla ajettaviksi.
| Liikuttu aika | 7 h 26 min |
| Keskinopeus | 50 km/h |
| Maksiminopeus | 127,0 km/h |
| 07:30 | Fillinges, lähtö |
| 08:26 | Col d'Evires |
| 09:37 | Col du Clergeon |
| 10:39 | Col du Grand Colombier |
| 13:00 | Col du Chat |
| 13:45 | Mont du Chat |
| 14:42 | Col de l'Epine |
| 15:37 | Col de Couz |
| 15:55 | Col des Egaux |
| 16:16 | Col de la Cluse |
| 16:34 | Col du Granier |
| 18:49 | Fillinges |
| Col d'Evires, 810 m | N46 02 43 E6 15 24 |
| Col du Clergeon, 979 m | N45 50 51 E5 52 45 |
| Col du Grand Colombier, 1 501 m | N45 54 13 E5 45 42 |
| Col du Chat, 638 m | N45 41 34 E5 50 51 |
| Mont du Chat, 1 504 m | N45 39 38 E5 49 17 |
| Col de l'Epine, 987 m | N45 34 50 E5 49 23 |
| Col de Couz, 626 m | N45 28 17 E5 49 12 |
| Col des Egaux, 958 m | N45 26 38 E5 48 42 |
| Col de la Cluse, 1 170 m | N45 27 16 E5 51 31 |
| Col du Granier, 1 134 m | N45 28 49 E5 54 54 |
| Tunel du Pas de la Fosse, 858 m | N45 30 47 E5 55 31 |
