Aamiaisella 8:40. Vaihteeksi sain nukuttua hiukan pidempään kuin useimmiten oli Camandonassa.

Aurinkoista, puolipilvistä. Lämpötila 21 °C.

Eilen aamulla öljyä oli mopon moottorissa öljysilmän puoleen väliin, tänään aamulla se oli hävinnut kokonaan. Ilmeisesti eilisen illan kovaa ajo Saksan moottoritiellä söi sen. Lisäsin öljyä n 3 dl.

Jatkoin moottoritietä kohden Kaselia. Tie oli pääosin kolmikaistainen.
Sitten Fuseniin menevän liittymän kohdalta alkoi ruuhka. Syynä oli tietyömaa, ja ruuhkaa jatkui 6...7 kilometriä. Ensin tie muuttui kaksikaistaiseksi, ja sitten vielä yksikaistaiseksi. Jono liikkui todella hitaasti, liikenne oli käytännössä kokonaan seisauksissa. Minä ajoin kahden jonon välissä, loppumatka oikealla pientareella. Ahdasta, nopeus 10 km/h.

Myöhemmin oli lisää tietyömaita. Mutta tie muuttui enintään kaksikaistaisia, ei yksikaistaisia. Juuri tuo kolmen kaistan ahtaminen yhdelle kaistalle teki tuon pahan ruuhkan.
Etelään menevällä puolella ei näkynyt tietöitä missään.

Lämpötila laski välillä 19 °C:een.

Nähty paljon moottoripyöriä menossa etelään. Miksihän ne nyt maanantaina ovat liikkeellä?

Göttingenin kohdilla käännytty B3:lle ja sitten B27:lle. Tarkoituksena mennä "Keski-Saksan" reitille. Koska oli juuri sopivasti lounasaika, yritin etsiä ruokapaikkoja ennen kukkuloille nousemista. Mutta pienemmissä kaupungeissa kaikki ravintolat näyttävät olevan kiinni. Lopulta Bad Lauterberg im Harzista löytyi kävelykatu jolla kauppoja oli auki. Sieltä löytyi myös ravintola, jossa sain syödäkseni.

Tänään aamupäivällä onnistuin pitämään nopeuden 120 km/h:ssa. Huippu 137,7 km/h. Vaikka ajankin moottoriteitä, on tiellä sen verran korkeusvaihteluja että alamäissä tuppaa nopeus nousemaan, ja vastaavasti ylämäessä saa vääntää kaasua hieman lisää. Takarenkaassa näkyy ja tuntuu jo selvää kulumista.

Jatkettu Harzvuoriston metsiin ja kukkuloille. Reittini kulki ihan mukavan mutkaisia pikkuteitä, mutta jotenkin oli ajohalut kadonneet kolmen viikon ja melkein 8000 km:n jälkeen. Sama vaiva oli eilen aamulla Camandonasta lähtiessä. Ja myös jo jonkun aikaa se oli ollut syynä pohjoiseen lähtemisen lykkäämiseen.

Ennen matkaa olin tallentanut GPSr:ään reitin, joka kulkee Harzvuoristossa. Tuota reittiä kutsuin nimellä "Keski-Saksan" -reitti. Annoin GPSr:n ohjata tuota reittiä pitkin. Tosin tänään GPSr:llä tuntui olevan vaikeuksia reitin kanssa, yritti laskea sitä koko ajan uudelleen. Pitää kotona tarkistaa tämä reitti uudelleen.

Koko reitin läpi ajamiseen olisi tarvittu yli 8 tuntia, joten päätin ajaa vain sen sen länsiosan.
Reitin varrella näkyi useita majataloja, joista osa mainosti itseään "Bikers welcome". Teillä näkyi myös monta moottoripyörää. Niin kuin myös rekkoja, joiden perään muodostui ruuhkia.
Teillä oli pitkiä suoria, osa tiestä metsissä, joitakin nousuja ja laskuja, jopa serpentiinin tapainen. Osa teistä peltoaukeilla, isoja aukeita.
Lisäksi teillä oli paljon soraa. Ja kun pyörä vielä pariin otteeseen liukasteli mutkissa vastaantulijoiden puolelle (johtui sorasta ja/tai liukkaista tien paikkauksista?), olin ajanut kyllikseni. Päätin suunnistaa Hampuriin päin, yöpyä sen lähellä ja mahdollisesti huomenaamulla käydä Louisissa etsimässä parempia sadehanskoja. Huomenna ajan ehkä Ruotsiin ja ylihuomenna saavun Tukholmaan.

Loppupäivän yritin pitää nopeuden 130 km/h:ssa.
Tie vei enemmän tai vähemmän samaa reittiä kuin viime vuonna. Iso tie Braunschweigiin oli samanlainen kuin viime vuonna - leveä ja tyhjä, kuin suomalaiset moottoritiet.

Sitten B4 Braunschweigistä pohjoiseen. Jälleen kuten muistin viime vuodelta - alussa pätkä moottoritietä, sitten yhtyy kaksikaistaiseksi maantieksi, valtavasti rekkoja muodostamassa jonoja, vastaantulijoiden vuoksi vaikea ohittaa. Kun tie menee metsään, on se hiukan kiinnostavampi, mutta edelleen paljon suoria. 50 km ennen Lüneburgia ohjattiin liikenne kiertotielle, tietöiden takia. Ajoin parinkymmenen kilometrin lenkin jossakin sivuteillä.

En voi suositella tuon B4:n ajamista, varsinkaan moottoripyörille. Mutta tänään se oli selvästi lyhin ja nopein reitti Harzvuoristosta kohti Hampuria.

Yösija Lüneburgista, klo 19:50. Kiinalainen ravintola, kaupungin keskustaan käännyttäessä, 1hh 25 €. Aamiainen lisäksi 5 €. Pyörän sain parkkiin ravintolan sisäpihalle, ei mitään turva-aitoja vaan avoin piha. Huoneessa TV, josta löytyi BBC World ja CNN - ensimmäistä kertaa moneen viikkoon näkee enklanninkielisiä TV-uutisia. WC ja suihku käytävällä.

Lünegurgissa on vanha keskusta, josta löytyi useita biergardeneita. Osa vaikutti varsin hyviltä. Mutta illalla minä olin liian väsynyt kiertämään ja tutustumaan kaupunkiin.

Koko päivä oli puolipilvistä, ei sateita. Lämpötilat 20 asteen molemmin puolin.

Erityisesti aamuisin viime päivinä on käsien särky ollut jo aikamoista. Tänä aamuna oikean nimetön särkee ja sen taivuttaminen sattuu valtavasti. Vasemman nimetön ja kesisormi samanlaisia. Lisäksi vaivaa vasemman käden pikkurilli, muttei onneksi niin pahasti. Etusormet ja peukalot toimivat moitteetta.

Aamiaisesta:
Matkustaessa tarvitsen aina aamiaisen. Kotona en syö aamiaista ollenkaan.
Matkalla otan aamiaisella ensimmäiseksi lasillisen appelsiinimehua. Ilman sitä en herää ollenkaan. Lisäksi hotelleissa tuovat teen (aina ensiksi tarjoavat kahvia, josta kieltäydyn), vaikkei lämmin juoma aamuisin erityisen tärkeää olekaan.
Jogurtti on aamuisin hyväksi vatsalle. Saksassa sitä ei pienissä hotelleissa yleensä ole saatavilla, ja jos sitä pyytää, osoittavat leivän vieressä olevaa marmeladia. Pitäisi kai opetella mikä saksan kielinen sana tarkoittaa meidän jogurttiamme?
Saksalaisten vehnäsämpylä on rapeakuorista, ja sisältä pehmeää. Sen kanssa tarjoillaan suolaista, kuten juustoa ja makkaraleikkeitä.
Italialaisilla taas on makeita kroissanteja, eikä juuri mitään suolaista.
Puuroa tai vastaavaa en ole nähnyt aamiaisella missään Keski- tai Etelä-Euroopan maassa.

Aamulla oli pilvistä. Hampurin kohdilla tuli pientä tihkua ja siitä eteenpäin taivas oli synkkä.

Yritin Hampurin Louisiin. Louis on Saksan suurimpia moottoripyörätarvikkeita myyviä liikkeitä. Sen suurimmat liikkeet ovat juuri Hampurissa. Mutta osoittautui että olin tallettanut GPSr:ään väärät koordinaatit - ne osoittivat paikkaa jossakin useamman sadan kilometrin päässä. Yritin viime vuodesta muistella että missä päin kaupunkia Louis oli ollut, mutten onnistunut liikettä löytämään.
Niinpä päätin yrittää Lyypekin Louisiin.

Opetus: Laita GPSr koordinaatit weppiin kotisivulle. Sieltä ne voi käydä hakemassa, jos ovat esim. unohtuneet ladata GPSr:ään.
(Tosin tällä kerralla koordinaatit oli ladattu, ne vain olivat väärät)

Moottoritie A1 pohjoiseen kohti Lyypekiä oli kolme- ja nelikaistainen, tie veti hyvin. Ennen Hampuria tietyömaan kohdilla tie oli kaksikaistainen (per suunta), mutta veti silti kohtuullisesti. Etelään vievällä puolella en nähnyt tietöitä koko matkalla.

Lyypekin Louisin koordinaatit olivat täsmälleen oikein, ja paikka löytyi helposti vaikkei GPSr:ssä ollut Lyypekistä katutason karttaa.
Core-tex sadehanskojen hinta 80 €, Rukkan henkselit 39 €, ja ohuet Coolmax sukat 10 €. Lopulta ostin vain korvatulpat (6 €).

Louisia vastapäätä oli hotelli, joka mainosti 1hh 44 €, 2hh 59 €. Eli huoneen hinta Lyypekissä ei ole erityisen halpa.

Yllättäen Lyypekin Louisin vieressä ei ollut Polo:n kauppaa. Tavallisesti nuo ovat aina vierekkäin, kaikkialla Saksassa. Ehkä Lyypekissä ei ole Polon liikettä?

Seuraavaksi ajoin Lyypekin keskustaan. Tie oli todella tukkoinen.
Kaupungin kuuluisaa porttia restauroitiin, se oli peitetty kankaalla jossa yksityiskohtainen kuva portista. Eli kauempaa näyttää kuin portti olisi siinä ihan normaalisti, mutta oikeasti se on kangas jonka sisäpuolella on rakennustelineet.
Pyöräparkkeja siellä täällä kaupungin keskustassa. Kannattaa katsella missä on paljon polkupyöriä parkissa, sieltä löytyy myös mopoparkit.
Kaupunkia kävellessä alkoi tihuttamaan.

Kävin Karlstadissa (suuri saksalainen tavarataloketju) katsomassa muistikorttien hintoja. Prändi Formel 1, 1GB 75 €, 2GB 140 €. Toisella, tunnetummalla (en muista valmistajan nimeä), hinnat olivat samat kuin olen nähnyt muualla (1GB yli 100 €).
Ostin DVD-R/RW levyjä. Kerran kirjoitettavan hinta euron kahta puolta, uudelleen kirjoitettava alta kaksi euroa.

Lyypekissä ihmisten kasvonmuodot ja vaatetus ovat jo pohjoismaalaisia. Eroaa selvästi italialaisista, mutta myös eilen Frankfurtin tienoilla näkemistäni. Täällä ihmiset tuntuvat jotenkin "kotoisilta", tutuilta. Lyypekin kadulla kävellessä alkaa tuntua kuin kävelisi Suomessa.

Lämpötilat tänään luokkaa 17...18 °C.

Viime sunnuntaiaamusta alkaen olen ajaessa pitänyt haalareita ja ajosaappaita. Yllättäen, toisin kuin muistin, haalarit eivät ajaessa olekaan farkkuja kuumemmat. Eron huomaa oikeastaan vain kaupungilla kävellessä. Saappaat ovat tietenkin paljon tennareita kuumemmat, ja varsinkin kävellessä paljon hankalammat. Mutta koska saappat ovat varreltaan jäykät, vaihteiden vaihtaminen niillä onnistuu helpommin.
Eilen aamulla laitoin Coolmax aluspaidan t-paidan tilalle. Ajaessa se tuntui puuvillapaitaa viileämmältä. Ja samalla pysyy t-paita puhtaana.
Tänään laitoin myös "oikeat" ajohanskat. Sää on viilennyt sen verran, että niitä voi kätevästi käyttää.
Pitkiä alushousuja - Outlast kerrastosta puhumattakaan - ei vielä ole kaivannut, vaikka lämpötilat ovatkin jo alle 20 °C.

Tänään Saksan moottoritiellä tarkistin matkamittarin oikeellisuutta vertaamalla sitä GPSr:n matkamittariin. Tuloksena oli että pyörän matkamittari näyttää 2 - 2,5 % liikaa. Eli oikea kuljettu matka on keskimäärin "vain" 97,25% matkamittarin näyttämästä.
(Esim. eilen ajoin matkamitarin mukaan 631 km, mutta todellinen matka olisikin ollut vain 614 km)

Olen jo sen verran väsynyt ainaiseen ajamiseen, että seuraavaksi menen Puttgardenin kautta Tanskaan ja sieltä suoraan Ruotsiin. Vielä on päättämättä menenkö Ruotsiin siltaa pitkin vai Helsingörin lautalla, mutta Ruotsin puolella on tarkoitus ajaa itärannikkoa pitkin kohti Tukholmaa. Nyt Lyypekissä kello on 13, joten jään yöksi Ruotsiin ja saavun huomenna illaksi Tukholmaan. Samana iltana tulee täyteen neljä viikkoa siitä kun läksin kotoa tälle matkalle (6. heinäkuuta). Torstai-aamuksi saavun takaisin Turkuun.

SMS lupaa huomiseksi Tukholmaan poutaa ja 21 °C. Kuulostaa positiivisen lupaavalta.
Kypärän visiiri on aamupäivän ajamisesta likainen. Yritän pestä sen vasta laivalla. Matkalla kohti Puttgardenia pitää vielä tankata, sillä (muistaakseni) Tanskassa polttoaine on kallista.

 
Puttgardenia ennen viimeiset kolmisen kymmentä kilometriä tavalliseen tapaan täynnä autoja. Onneksi tie veti hyvin, ja lisäksi pääsin ohittelemaan kaistojen välissä.
Lautalle oli minun kanssani samaan aikaan tulossa kaksi Moto Guzzia, joilla kolme italialaista oli menossa Ruotsin ja Rovaniemen kautta Nordkappiin. Ihastelivat GPSr:ääni, eivätkä syyttä.

Lautta Puttgardenista Rødbyhyn 33,50 €.
Lautalla Ray-Ban Pilot aurinkolasit maksoivat 89 €.
Ostettu Bacadi, 1l, 14.09 €.
Muovikassi 2 € (tai 2 DDK?).
Lautalla voi myös vaihtaa rahaa. Komissio 30 DDK, kurssista en tiedä.
Lautalla oli tungosta.

Ennen Puttgardenia aurinko tuli esiin, ja taivas muuttui puolipilviseksi. Samanlaista jatkui Tanskan puolella. Puolessa välin Tanskaa taivas meni uudelleen synkäksi, muttei alkanut satamaan. Ruotsiin tullessa aurinko taas näkyi pilvien välistä.
Lämpötilat koko päivän 17 - 20 °C. Saavuin Ruotsiin sillan kautta klo 17:40, siellä lämpötila pysyi alle 20:n.
Kun lämpötila on alle 20 °C, eikä aurinko paista, alkaa jo tuntua hiukan vilpoiselta. Outo tunne usean viikon lämpimässä ajon jälkeen. Huomenna pitää laittaa Outlast alusasu.

Saksan moottoriteistä on todettava seuraavaa:
Pääosin niillä ei ole nopeusrajoituksia. Mutta siellä täällä kaupunkien lähellä tai muualla on 100 km/h rajoituksia. Myös alhaisempi nopeusrajoituksia näkyy moottoriteillä. Suuri osa autoista noudattaa niitä, mutta tilaa annetaan niille jotka kulkevat selvästi yli rajoitusten.
Myös ruuhkissa suurin osa autoista antaa tilaa takaa tulevalle. Jotkut autot kulkevat todella kovaa - kun minä ajan 140, menevät ne ohi suhahtamalla.
Suuri osa teistä on kolme- tai useampikaistaisia (per suunta). Siellä missä on kaksi kaistaa, ajaminen on jo selvästi hankalampaa. Ohittaminen hankaloituu, sillä oikea kaista on täynnä hidasta raskasta liikennettä ja vasemmalta tulee takaa koko ajan nopeita autoja. Lisäksi edessä hitaammat ohittelevat vielä hitaampia. Tilanne tietenkin paranee siellä missä liikennettä on vähemmän.

Usein näkee autoja joilla on erikoinen tapa: Ensin ne ohittavat suhahtamalla, sitten viisi tai kymmenen kilometriä myöhemmin matelevat hissukseen kun minä ajelen niistä ohi. Sitten hetken kuluttua menevät kovaa ohitse, ja taas jäävät jonnekin edemmäs odottamaan. Samaa soidintanssia voi jatkua jopa kymmenen kertaa, ennen kuin jompi kumpi menee menojaan.
Minä yritän pitää tasaisen nopeuden, seuraamalla GPSr:n nopeusnäyttöä.

Saksassa moottoritiet eivät aina ole aivan priima kunnossa. Asfaltti on ehjää, mutta tiet voivat olla aika muhkuraisia ja kuoppaisia, ja ajo on joskus aika pomppuista. Yleensä oikean puoleisimmalla kaistalla - sillä jossa raskas liikenne kulkee - on uusin päällyste.
Tienviitat ovat hyviä, ja jos niitä edes yrittää seurata, on vaikea eksyä väärälle tielle. Liittymät on numeroitu, ja oikean liittymän löytää parhaiten jos tietää sen numeron.

Moottoritieltä poistuvassa liittymässä voi olla todella jyrkkä mutka. Näin varsinkin jos se johtaa pienemmälle tielle, mutta joskus vaikka johtaisi toiselle moottoritiellekin. Eli poistuvaan liittymään tullessa pitää laskea nopeutta reilusti.

Tanskan moottoritie Rødbystä Kööpenhaminaan on aika kulunut. Oikean puoleisella kaistalla näkyvät selvät ajourat. Silti päällyste on ehjä, eli ei ole halkeillut tai reikäinen. Tiellä kulkee paljon liikennettä Saksan lautoilta läpi Tanskan. Tiellä on pääosin vain kaksi kaistaa per suunta.

Italian teistä olen unohtanut mainita, että tiekaivojen kannet ovat usein hyvin alhaalla. Kun tiellä on kansi alla kulkevaan kunnallistekniikkaan, on se jätetty entiselle korkeudelleen kun sen ympärillä on asfalttikerroksia laitettu toistensa päälle. Lopputuloksena tielle on syntynyt kymmenen sentin syvyisiä kuoppia. Niitä pitää varoa, ettei etuiskarit kärsi.

Tänään ajoin Tanskan läpi ensin 125, sitten 130 km/h. Suuri osa henkilöautoista ajoi kanssani samaa nopeutta, vaikka tien nopeusrajoitus on koko matkan 110 km/h. Autoilijat tuntuvat ajavan hyvin tasaista nopeutta, ehkä heillä kaikilla on automaattinen nopeudensäädin? Erikoista oli myös että ajoivat tasan 125 tai 130 km/h - tarkistin GPSr:llä.

Tanskan läpiajo oli taas todella tylsä kokemus. Tie oli niin tylsä, että silmät yrittivät useaan otteeseen mennä kiinni, ja silmäluomet särkivät väsymyksestä. Kun pääsin Ruotsin rantatielle, virkistyin selvästi eivätkä silmät enää tuntunet väsyneiltä, sillä Ruotsin puolella tie oli edes hiukan mielenkiintoinen.

Ruotsin puolella käännyin itään päin, rantatielle.
Alkumatkasta etelärannikolla Ystadiin tie oli kapea ja kulki läpi useiden pikkukaupunkien tai -kylien. Nopeusrajoitus melkein koko ajan 50 km/h. Meren ranta on tiestä parinsadan metrin päässä, myös hiekkarantoja näkyi.

Ystad oli kohtuullisen iso kaupunki. Olin siellä n. 18:30, ja kaupungin keskustassa näkyi paljon elämää. Päätin kuitenkin yrittää vielä seuraavaan kaupunkiin, jotta aamulla olisin hiukan lähempänä Tukholmaa. Se seuraava kaupunki - Simrishamn - olikin sitten aivan kuollut pikkukaupunki. Sieltä en löytänyt yhtään mitään, majapaikat mukaan lukien. Jatkoin pohjoiseen, ja pysähdyin siellä täällä kysymään huonetta, mutta kaikki lomakylät ja hotellit olivat täysiä. Tämä on jonkinlaista loma-aluetta, leirintäalueet näkyivät olevan täynnä matkailuautoja.
Sitten oli vielä kymmenkunta kilometriä eteenpäin tietä jota oli miellyttävää ajaa ja nopeusrajoituksia oli vähemmän. Kunnes lopulta käännyttiin isommalle tielle, ja siitä eteenpäin oli tie leveä ja nopea ja aika tylsä.

Kristianstad näytti olevan seuraava isompi kaupunki, joten päätin ajaa sinne. Siellä onnistuin heti ensimmäisessä kysymässäni hotellissa ja sain hotellihuoneen. 545 SEK, aamiaisella.

Ruotsin eteläosissa rantakaupunkeja on tasaisin välimatkoin. Helsingborg, Malmö, Simrishamn Ruotsin kaakkoisnurkassa, Kristianstad, Kalmar, jne. Siksi täällä kiertää turisteja useista maista, liikkuvat kuulemma kaupungista toiseen.

Kristianstad on illalla hiljainen. Yhdeksän aikaan kadut tyhjiä, vain muutama ravintola auki. Kaupunki ei näytä erityisen mielenkiintoiselta, mutta turistihotelleja täällä silti on useita.

Rantatietä pitkin Kristianstadista Tukholmaan on 600 km. Eli siinä on koko päiväksi ajamista. Huomenna yritän ajaa alun matkaa rantatietä, ja jossakin vaiheessa sitten siirryn jollekin nopeammalle reitille.

Tänään varasin pyörälle 40 000 km huollon. 30 000 km huolto oli samana päivänä kun läksin Suomesta (6.7.).
Matkan aikana olen havainnut pyörässä ainakin seuraavia ongelmia, joista kaikki ovat enemmän tai vähemmän pieniä:

1. Muutamana viime päivänä kiihdyttäessä on välillä tuntunut kuin tehot äkkiä häviäisivät. Pyörä ikään kuin miettii uudelleen, ennen kuin alkaa taas kiihdyttämään.
2. Kardaani näyttäisi vuotavan öljyä. Ensimmäisen kerran huomasin tämän jo toukokuun matkalla. Tällä matkalla sitä näyttäisi vuotaneen hiukan enemmän. Silti öljyä näkyy vain muutamia pisaroita. Vaikuttaa että vuotaa kovaa ajaessa - kardaaniakselin pyörimisen aiheuttamasta keskipakoisvoimasta johtuen?
3. Pyörän jarru- ja kytkinnesteitä ei ole vaihdettu vielä kertakaan. Samoin kytkinvaijeri sekä jarrupalat kannattaisi tarkistaa.
4. Tänään aamulla huomasin pyörän tyhjäkäynnin olevan luokkaa 1000 rpm. Iltapäivällä vaikutti olevan sitäkin korkeampi. Mielestäni sen pitäisi olla alhaisempi.
5. Lisäksi olen huomannut öljyn välillä kuluvan, ja välillä ei. Tänäänkin öljyä näyttää olevan täsmälleen sama määrä kuin eilen aamuisen lisäämisen jälkeen, vaikka olenkin ajanut moottoriteillä. Ehkä kuluttaa vain kun nopeus nousee yli 140 km/h?

Lyypekin Louisilta ostin korvatulpat. Ne ovatkin aika hyvät. Ainakin ne kaivoivat aika tavalla vahaa korvistani...
Uudet tulpat menevät korvaan helposti. Tuntuvat kohtuullisen miellyttäviltä korvassa. Myös pois ottaminen onnistuu helposti. Jos ne tunkee liian syvälle korvaan, alkaa ainakin vasen korva särkeä jo alle tunnin käytön jälkeen.
Ongelmana on tulpan keskellä oleva "tappi". Sen tarkoituksena on auttaa tulpan vetämisessä korvasta ulos. Mutta tuo tappi ei ole tulpassa mitenkään kiinni, joten se tulee varmasti häviämään jo lähiaikoina.
Nämä uudet tulpat alentavat meteliä kohtuullisesti. Eivät tuki korvaa kokonaan, eli aika paljon ääntä edelleen pääsee läpi, mutta vaimentavat pahinta meteliä aika tasaisesti molemmissa korvissa.