Läheisessä kylässä on korkea silta. Tuo silta taitaa olla sen yli kulkevan tien ylivoimaisesti pisin suora - olisiko pari sataa metriä. Tänään sillalla oli benji hyppääjiä. Taitaa olla joka sunnuntai? (Tuo silta on rakennettu 60-luvulla, ja oli vielä äskettäin Euroopan korkein maasilta.)

Iltapäivällä ajoin Leccoon, Comojärven kaakkoiskulmaan.
Autostradaa Milanoon, josta isoa tietä pohjoiseen, Leccon suuntaan. Koko matka tasaista Po-joen tasankoa. Vajaa kymmenen kilometriä ennen Leccoa Alpit yhtäkkiä nousevat horisontista.

Autostradalla ajo oli tylsää mutta nopeaa. Jossain Milanoa ennen tuli taas uusi nopeusennätys tälle matkalle: 182 km/h.

Lecco on hienon näköinen kaupunki, vuorten kupeessa, järven rannalla. Kaupungin ranta antaa pienelle Leccon Lahdelle, jonka ympärillä näkyy useita vuoria. Kaupungin lahdella risteilee paljon vesibusseja. Lahden vastakkaiselle puolelle?

Tänään kaupungissa oli isot kaupunkifestivaalit. Ranta ja läheiset kadut olivat täynnään jalankulkijoita, rannassa paljon myyntikojuja.
Liitovarjohyppääjiä läksi liikkeelle läheisen vuoren huipulta, ja laskeutui lahden keskellä olevalle telineelle.

Riippuliitäjät läksivät viereiseltä vuorelta ja laskeutuivat lahden keskellä näkyvälle ilmapatjalle. Tässä kaksi liitäjää kieppuvat toistensa ympäri (n. 1000 metristä 50 metriin) ja osuvat viiden metrin päähän patjasta.

(Lecco, Italia - 24.7.2005)

Takaisinpäin tullessa oli ongelmia bensan kanssa. Tankkivalo syttyi Leccossa, mutta olisin halunnut ajaa Comoon ja sieltä Sveitsin puolelle tankkaamaan halvempaa bensaa. Vahingossa käännyin takaisin Milanoa kohti, joten yritin tankata tien varrella olevilla asemilla. Mutta ne kaikki olivat kiinni ja automaatteihin kelpasi vain paikallinen pankkikortti. Pelkäsin että tankki ehtii tyhjetä, mutta lopulta Milanon kaupungissa löysin automaatin jossa sain maksettua 10 € setelillä.

Milanossa on paljon liikennevaloja, joista jokainen näytti vaihtuvan punaiselle aina kun liikenne niitä lähestyi. Kun yhdestä valosta pääsi eteenpäin, 200 metrin päässä seuraava vaihtui punaiseksi. Niinpä liikenne oli hyvin nykivää, ja valoissa odotteluun paloi paljon aikaa.

Koko päivä pilvistä, menomatkalla Milanon kohdilla näkyi sadepilviä mutta koko päivän oli poutaa. Lämpötila 29 °C, ilma kosteaa ja hiostavaa.

Lounaalla Pio ja Maddalena opettivat muutamia italian kielen perussanoja (joita matkan aikana en jaksanut opetella, joten kirjoitetaan ne tänne muistiin)

Tänään otin ensimmäistä kertaa jonkun kyytiin RT:hen (kolmanneksi pyöräksi). Aluksi ajaminen oli aika hankalaa, painopiste selvästi korkeammalla. Mutta vähällä harjoittelulla siihen alkoi tottua, ja neulansilmäserpentiinitkin sujua.

Tänään lämpötilat luokkaa 22 °C, tuntuu jo todella viileältä.

Kolme vanhusta. Yksi omistaa suurimman koskaan näkemäni yksityisomistuksessa olevan kivilinnan. Toinen omistaa lukuisia kiinteistöjä useassa maassa. Kolmas on muuten vain vanha.

(Cessato, Italia - 25.7.2005 (*))

Kolme vanhusta. Yksi omistaa suurimman koskaan näkemäni yksityisomistuksessa olevan kivilinnan. Toinen omistaa lukuisia kiinteistöjä useassa maassa. Kolmas on muuten vain vanha.