Illalla hain pyörän tallista. Huomenna lähden kierrokselle Sveitsin puolelle.

Aamulla läksimme liikkeelle klo 7:15. Kahdestaan, minä ja pyörä. Taivaalla ei näkynyt pilven hattaraa.

Ajoin ensin Oropaan, ja sieltä pienempää tietä (SP512) lounaaseen, kohti La Trappaa ja Donatoa. Tieltä oli hyvät maisemat Biellaa ympäröivälle tasangolle. Tie oli päällystetty, paitsi että jossakin vaiheessa oli kolmisen kilometriä hiekkatietä. Osan matkaa tie oli niin kapea ja mutkainen, ettei sateella sillä saanut ajaa ollenkaan.

Sitten alas Aostan laaksoon (Valle d'Aosta), ja Aostan kaupunkia kohti vievälle moottoritielle (A5).
Aostasta pohjoiseen tietä E27, Gran san Bernardo -laaksoon (Val del Gran San Bernardo). Ennen Grand St. Bernardo -tunnelia käännytään tielle SS27, joka nousee Gran St. Bernardo -passolle.
SS27:llä oli tietöitä lähes koko nousun matkalla. Liikenne pysäytetään liikennevaloihin useammassa kohdassa. Tietöitä oli vain SS27:llä, eikä isommalla - E27 - näkynyt tietöitä lainkaan
Hyvä sää, toisin kuin viimeksi. Nyt ylhäällä (2469 m) oli miellyttävän lämmin, reilu 20 °C.

 

Sveitsin puolella näkyi bensan hinta olevan 1,74 CHF. Martignya lähestyessä hinta nousi 1,80 CHF:ään. Ja siellä se näkyi pysyvän tänään kaikkialla Sveitsin puolella.

Martignyssa oli joku suuri polkupyöräkilpailutapahtuma. Iso osa kaupungin keskustaa oli suljettu ja paikalla näkyi tuhansia pyöräilijöitä sekä lisäksi vielä heidän huoltohenkilöstöä. Lämpötila oli aika miellyttävä, reilut 30 °C.

Jatkoin Rhônen laaksoa itään, kohti Sionia, ja sieltä etelään kohti Grande Dixence -patoa.
Reitti padolle kulkee pitkin Hérens'n (Val d'Hérens) ja Hérémencen (Val d'Hérémence) laaksoja. Noiden kahden laakson risteyskohdassa olevan Euseignen kylän luona on erityisiä, valtavien termiittikekojen näköisiä, luonnon muovaamia pyramideja.

Sitten Grande Dixence -padolle. Jo kauempaa näki että se on todella suuri rakennelma - pato on 285 metriä korkea betonimuuri.
Viimeiset pari kilometriä ennen patoa tie nousee jyrkkiä serpentiinejä, ja lopuksi tullaan parkkipaikalle aivan padon juureen. Parkkipaikalta ylöspäin vei kapea tie. Liikennemerkin mukaan sitä sai ajaa vain turistibussit ja mopot. Mutta tien alussa oleva liikennevalo pysyi punaisena, joten en ajanut parkkipaikalta edemmäs. Oletan että ylempänä oli kaapelihissi viereiselle padon reunalle. P-paikalla oli paljon autoja, ja ylempänä ihmisiä näkyi menevän tuohon kaapelihissiin.

 

Minä päätin kiirehtiä eteenpäin, seuraavaksi kohti Zermattia.
Hiukan ennen Sionia söin lounaan tienvarsiravintolassa. Patonkin kielistä aluetta, menu ja tarjoilu ainoastaan patonkiksi. Eivät osaa sanoa sanaakaan enklantia, ja ymmärtävätkin vain muutaman sanan. Ravintolan terassilta oli upea panoraama yli Sionin kaupungin ja Rhônen laakson.
Tarkastin pyörän öljyn, näytti olevan ok. Pyörä toiminut moitteetta.

Jatkoin itään, kohti Vispiä.
Rhônen laaksossa kulkee moottoritie A9/E62 ja maantie numero 9. Maantie on tasainen ja tylsä ajaa, koko ajan 60 km/h nopeusrajoitus ja/tai ohituskielto - kylien keskustoissa nopeusrajoitukset 50 km/h. Vain pari muutaman sadan metrin mittaista pätkää ilman ohituskieltoa.
Vastaan tuli myös Sveitsin armeijan kolonna. Muutaman kilometrin mittainen. Joukossa näkyi muutama armeijan moottoripyörä. Mahtoi olla tylsää ajaa mopolla saattueessa, armeijan varusteissa, 30 °C:een helteessä.

Laaksossa oli kuumaa, lämpömittari näytti koko ajan yli 30 °C. Vielä 1300 metrissä lämpötila oli yli 25 °C.

Vispin kohdilta käännyttiin taas etelään, Vispertal (Vispertal) ja Mattertal (Mattertal) -laaksoja pitkin kohti Zermattia.
Tie oli hyvä ajaa, laakso melko kapea ja maisemat mukavia. Ajoin niin pitkälle kuin oli sallittua, eli kylään nimeltä Täsch. Zermattiin ei saa viedä omia ajoneuvoja, Täschistä eteenpäin pääsee vain junalla.

Heitin pyörän ilmaiseen parkkiin rautatieaseman eteen. Pyörän päältä noustessa huomaan että takavalo on irronnut. Valossa on kaksi kiinnitysmutteria, molemmat ovat irronneet. Tärinä on jotenkin irrottanut mutterit - kuka tietää milloin ensimmäinen on jo pudonnut.
Valot roikkuivat johtojen päässä. Mitään ei näyttänyt rikkoutuneen. Kiinnitysmuttereista löysin vain toisen.
Ajohalut vähenivät oleellisesti. Aamulla olin suunnitellut jääväni Sveitsin puolelle ainakin yhdeksi yöksi. Suunnitelma oli jatkaa kohti Furkapassoa ja/tai Nufenen Passoa, ja palaisin Camandonaan lauantaina tai viimeistään sunnuntaina. Sääkin näytti olevan kirkas, joten passoilla olisi varmaan hyvä näkyvyys. Mutta vaikka takavalon saa kiinni yhdelläkin mutterilla, joutuu nyt koko ajan pelkäämään että se irtoaa uudestaan.
Joten päätin ajaa takaisin Camandonaan jo tänään. Kello oli 16:50, ja GPSr kertoi Täschistä ajavan Camandonaan 3,5 tunnissa. Matkalla varmasti tulee viiveitä - tankkaus, valokuvia, yms. - joten olisin perillä aika myöhään.

Täschistä lähtee juna Zermattiin joka 20 min, matka vie n. 15 min. Zermatt on kuulemma hieno kylä, ja varsinkin näköalat Matterhornin (italiaksi Cervino) vuorelle ovat upeat. Matterhorn ei näy Täschiin asti, sillä Zermattin kohdilla laakso tekee mutkan länteen ja tuo kuuluisa vuori on aivan laakson perällä.
Harmistuneena pyörän ongelmasta en viitsinyt edes mennä tuonne Zermattin kylään. Paikalliset kertoiva että olikin jo turhan myöhä sinne menemiseen, aurinko oli jäämässä Matterhornin taakse.

Huone paikallisessa hotellissa olisi ollut 86 CHF.
Paikallinen kieli on saksa. Kieliraja kulkee jossain Täschin ja Sionin välissä.

 

Käskin GPSr:ää laskemaan reitin Camandonaan, ja läksin kohti Simplonpassoa.
Brigsistä tie 9/E62 kääntyy etelään, alkaa nousta nopeasti Rhônen laakson etelärinnettä, ja johtaa Ganterin laaksoon (Gantertal). Nousussa GPSr löysi pienemmän ja mutkaisemman tien, jolla oli isoa tietä paljon mielenkiintoisemmat maisemat. Se näkyi olevan mopoilijoiden suosiossa.

Sitten tultiin Gantertalin yli johtavalle suurelle sillalle - Ganterbrücke.
Silta oli remontissa, ja etelään vievä kaista oli suljettu, joten jouduin kiertämään hieman idempänä laaksossa olevan vanhan sillan kautta. Vanha silta oli pieni kivisilta, tilaa ei olisi ollut kahdelle isolle autolle vierekkäin.

 

Ylhäällä Simplonpassolla - 2005 m - oli 18 °C. Miellyttävän viileää. Passolta löytyy pari ravintolaa sekä hotelli. Viereisillä niityillä näkyi lehmiä laitumella.

 

Tie Simplonpassolta alas kohti Domodossolaa kulkee melko kapeaa laaksoa (Val Divedro), melko jyrkkää alamäkeä, ja tie on nopea ajaa. Mukava ajoreitti, jos ei ihan suurien passojen rinteille vertaa vedäkään.

Italian raja on alhaalla, 870 metrissä. Tie jatkaa laskuaan siitä eteenkinpäin - Domodossolan kohdilla on laskettu jo 300 metriin - mutta vähemmän jyrkkänä.
Rajalla, Sveitsin ja Italian vartiopisteiden välissä, on muutaman kilometrin mittainen erikoinen tienpätkä. Siellä ei tuntunut olevan minkäänlaisia nopeusrajoituksia. Aika erikoinen tunne kun tulee juuri Sveitsistä, jossa suhtautuminen ylinopeuksiin on varmaan maailman tiukinta.

Rajan jälkeen ohitin Sveitsistä tulevan junan. Näkyi olevan pakattu täyteen rekkoja, ja kulki todella hitaasti.
Domodossolasta eteenpäin otin moottoritien, ja saavuin Camandonaan auringon jo laskettua.

 

Sää oli koko päivän kirkas ja pilvetön. Joitakin pilviä näkyi lännessä (Grimsellin suunnassa?) korkeimpien vuorien huippujen ympärillä. Ehkä Furkalla olisi ollut pilvistä, taas?

Päivän aikana näkyi paljon autoja hollantilaisilla rekkareilla. Laaksossa Martignyn ja Gibsin välillä melkein kolmannes vastaantulijoista hollantilaisia. Koko päivänä varmaan viidennes tai kuudennes vastaantulijoista hollantilaisilla rekkareilla.

Useimmat tiet olivat tyhjillään tai vähäliikenteisiä.
Oropasta eteenpäin pikkutiet olivat käytännössä aivan tyhjät. Ehkä johtui aikaisesta aamusta?
Grand St. Bernardille tie molemmilla rinteillä - siis se passolle vievä tie, ei se tunneliin menevä päätie - oli pääosin tyhjillään. Passolla vain muutamia autoja ja mopoja. Siellä oli kyllä joku urheiluautojen kokoontuminen, näkyi Porchea ja muita hienoja urheilu- sekä avoautoja.
Rhônen laakso Martignysta itään oli melko ruuhkainen.
Tie sille isolle padolle oli käytännössä aivan tyhjä. Padolla oli kymmeniä autoja, parkkipaikka täynnä. Ihmiset ilmeisesti menivät kaapelihissillä sinne padolle?
Zermattia kohti menevällä tiellä oli liikennettä reilusti, molempiin suuntiin.
Simplonpassolle tie oli taas melkein tyhjä.

Simplonpasson tie on molempiin suuntiin helppo ajaa. Vain pari melko hidasta mutkaa, muuten kaikki mutkat ovat nopeita. Raskaalle liikenteelle ainoa hankaluus taitaa olla, että nousua molemmin puolin on melkein kaksikymmentä kilometriä yhteen perään. Tänään ei tiellä näkynyt kuin pari rekkaa - yksi oli sammunut tunneliin lähelle Italian rajaa, ja toinen tuli sille avuksi. Olin tuolla tiellä aika myöhään perjantaina illalla, joten en tiedä miten siellä on liikennettä arkena päivisin.

Minä olin liikkeellä heinäkuisena perjantaina, joten mopokuntia näkyi useita. Varsikin San Bernardolla ja Simplonpassolla sekä niiden nousuilla, mutta myös Rhônen laaksossa. Yllättäen(?) en nähnyt ainuttakaan mopokuntaa välillä Visp - Täsch. Autoja tuolla viimemainitulla välillä kyllä oli jonoiksi asti.

BikeCam sivuilta löytyy tänä kesänä kuvattu video, jossa ajetaan Simplonpass. Se alkaa Italian rajatarkastuksesta, ja reitti ajetaan pohjoiseen kohti Brigsiä. Videolta selviää hyvin, kuinka passon etelärinteellä on paljon avotunneleita. Videon loppupuolella ajetaan samaa kapeampaa tietä, jota pitkin minä nousin Rhônen laaksosta Ganterin laaksoon.

 

Ajovarusteina:
Coolmax alusasu (pitkät housut ja -paita), Rukka haalarit ja -takki (täysillä iskusuojilla, tietenkin, mutta ilman core-kalvoja), ajokengät ja ohuet sukat, silkkinen Louis kypärähuppu, Büse Shiny -ajohanskat, Shoei Raid kypärä.
Kuumalla ilmalla hanskat ovat hiostavia, ja avokypärä olisi varmasti hyvät. Kypärän ilmankierossa on toivomista - joudun pitämään visiiriä raollaan koko ajan - oli siinä rajoilla että pystyin pitämään kypärää ollenkaan näin kuumalla ilmalla.

Kuskin varusteet toimivat varsin hyvin. Tosin oli niin kuuma päivä - yli 30 °C - ettei varusteilta täyttä toiminallisuutta voinutkaan odottaa.
Ongelmana tänään oli lähinnä saada riittävä ilmavirta varusteiden sisään.
Lisäksi kypärän visiiri täyttyi hyttysistä moneen kertaan päivän aikana, eli sitä joutui pesemään usein.

 

Olin pakannut mukaan ainoastaan tankkilaukun, johon onnistuin ahtamaan parin päivän tavarat. Suurimmat mukana kannettavat olivat takin ja housujen core-kalvot. Tänään niitä ei tarvittu.

 

---

Päivän tilastoja (598 km pyörällä)

Liikuttu aika	9 h 56 min
Keskinopeus	60 km/h
Maksiminopeus	167,5 km/h

Päivän toteutunut aikataulu

07:15	Camandona, lähtö
07:50	Oropa
09:05	Borgofranco
09:55	Aosta
10:45	Grand St. Bernard
11:45	Martigny
12:30	Sion
12:45	Les Pyramides d'Euseigne
13:20	Grande Dixence
14:00	Lounas, 45 min
14:50	Sion
15:30	Visp
16:05	Täsch, 1h 30 min tauko
18:10	Visp
18:20	Glis
18:55	Simplonpass
19:50	Domodossola
21:20	Camandona

Linkkejä päivän kohteisiin

Grande Dixence

Matterhorn (Wikipedia)

Zermatt

Simplonpass (BikeCam)

Päivän kohteiden koordinaatteja

Colle del Gran San Bernardo	N45 52 08 E07 10 16
Les Pyramides d'Euseigne, Euseigne	N46 10 23 E07 25 00
Grande Dixence	N46 05 00 E07 24 14
Täsch, juna-asema	N46 04 01 E07 46 30
Ganterbrücke	N46 17 50 E08 03 00
Simplonpass	N46 15 02 E08 01 56