JW Marriott on iso hotelli, hieno ja sisältä marmoria. Hyvällä maulla sisustettu, kaikki toimii, palvelu erinomaista. Baarissa oikea flyygeli ja viulisti, musiikkia aamusta aivan iltaan asti.

Hotelli sijaitsee Central City -kauppakeskuksen kyljessä, Express Bus Stationin vieressä. Kuulin, että Samsungin perhe omistaa tuon kauppakeskuksen. Samsungin perhe onkin Korean selvästi rikkain perhe. Heillä ei ole vapaana yhtään nuorta naimaikäistä tyttöä (kysyin!)

Perinteisesti eurooppalaisista ja pohjoisamerikkalaisista hotelleista löytyy Uusi Testamentti ja Psalmit. Täällä hotellihuoneesta löytyvät seuraavat kirjat:

• New testament, English and Korean
• The teaching of Buddha (enklanniksi sekä Korean kielellä)
• The book of Mormon, another testament of Jesus Christ
• The spirit to serve, Marriott's way; J. W. Marriott JR. and Kathi Ann Brown

Aamiaisen hinta hotellissa 31460 won. Yksi suurimmista aamiaisista joita olen koskaan nähnyt. Viikon aikana ei ehdi maistella kaikkia eri ruokalajeja. Onneksi se sisältyi huoneeni hintaan, joka oli 190 000 won (plus 40 000 won veroihin) per yö.
Myös lounastarjoilu oli ensiluokkaista.

Maanalaisen lippu on 900 won, kelpaa yhteen matkaan vaihtoineen. Lippu ostetaan juuri ennen kuin kävellään portista sisään, automaattista tai myyjältä. Heillä ei kuulemma ole mitään päivälippuja, mutta paikallisilla näin elektronisia "näyttökortteja" (viedään portilla kortinlukijan lähelle, jolloin portti aukeaa).
Lippu pitää säilyttää, sillä se annetaan automaattiin maanalaisesta poistuttaessa. En tiedä miten pitää toimia, jos tarvitsee kuitin lipustaan.
Ja täällä siis ei ole metroa, vaan Subway. Metro-nimeä ei juuri kukaan tunnista.

Maanalaisessa näin myös, että kyllä ne korealaisetkin juovat. Yksi keski-ikääntynyt mies on kaatua pysäkiltä radalle, ja pystyssä häntä pitelee ystävä ja ohikulkijat.

Maanalaisessa hyvinkin puolet porukasta räpeltää kännykkää tai puhuu koko ajan kännykkään. Aivan eri tavalla suosittua kuin Euroopassa. Täällä känny kuuluu omaan persoonallisuuteen, ja sen kanssa vietetään aikaa. Vieressäni istui 50 (?) vuotias rouva, joka pelasi jotakin peliä kännyn näytöllä siihen hetkeen kun vaunun ovi avautui hänen pysäkillään, ja sitten syöksyi ovesta ulos. Eli peli oli hänelle tärkeä. Usean olen nähnyt kirjoittavan tekstiviestejä (paikallisilla kirjainmerkeillä) tai puhuvan kännyyn koko maanalaismatkan.

Maanalaisen pysäkit on numeroitu siten, että ensimmäinen numero kertoo linjan, ja kaksi seuraavaa on juokseva pysäkin sarjanumero (alkaa kymmenestä). Lisäksi useimmilla pysäkeillä on myös nimi, joka juontuu esim. kaupunginosasta tai pysäkin viereisestä nähtävyyskohteesta.
Linjat merkitään myös värein. Mutta itse pidin helpoimpana erotella linjat niiden numeron mukaan.

Maanalainen liikkuu puoleen yöhön asti, ja päälinjoilla (kuten linja 3) muutaman minuutin välein (ja vaunut silti aivan täynnä).
Maanalainen on erittäin kätevä tapa liikkua Seoulissa, varsinkin jos on liikkumassa yhtään pidempiä matkoja.

Maanalainen linjajärjestelmä on suhteellisen uusi, sillä useimmat linjat rakennettiin vasta 30 vuotta sitten. Vaunut ja pysäkit ovat siistejä. Vaunuissa tulee aika kuuma, varsinkin kun ne ovat täynnä matkustajia.
Kuulemma kesällä ihmiset valittavat paljon maanalaisten kuumuudesta.

Sunnuntaina aamulla läksin taksilla Korean Kansallismuseoon (Jung Ang Kook Rip Park Mul Kwan). Taksimatka oli 44000 won, kolmesta neljään kilometriä. Sen jälkeen en enää taksia Seoulissa käyttänyt. Kuski ajoi tosi kovaa (120 km/h 60:n alueella), ja pysähteli liikennevaloissa kyselemään viereisten taksien matkustajilta oikeaa reittiä.
Yksi vinkki taksin käyttäjälle: Jos taksin ikkunassa on tarra jossa lukee "Free interpretation", tarkoittaa se että kuskilla on radioyhteys konttoriin josta löytyy enklantia puhuva tulkki. Kerrot sitten tuolle tulkille, mihin haluat mennä, ja tulkki kääntää sen kuskille. Suurin osa kuskeista ei osaa enklantia, mutta tuo käännösapu on matkustajalle maksuton.

Kansallismuseon lippu maksoi 2000 won. Vartioitu vaatesäilytys oli maksuton.
Iso, moderni marmorirakennus. Valoisa, näyttelyä kolmessa kerroksessa. Sain kulumaan kaksi ja puoli tuntia, ja tuli jo kiire että ehdin eteenpäin. En käynyt erityisnäyttelyiden puolella - niihin oli erillinen sisäänkäynti.

Museo on uusi rakennus, valmistunut aivan äskettäin. Aiemmin museo kuulemma sijaitsi toisella puolen kaupunkia. Uusi rakennus on siisti, tilava ja valoisa - niin kuin kaikki uudet rakennukset Koreassa.

Museossa näkyi paljon koululaisryhmiä - alakouluikäisiä oli paikalla enemmän kuin aikuisia. Hiukan yllättävää, sillä olinhan liikkeellä sunnuntaina. Lapset istuivat ryhmissä piirtämässä näkemiään esineitä tai kuuntelemassa opettajansa kertomuksia.

Kansallismuseoon pääsee myös maanalaisella. Länsiportti on kävelyetäisyydeltä pysäkiltä Icheon (430).
Kansallismuseossa (niin kuin kaikilla muillakin kaupungin nähtävyyksillä) kannattaa sisääntulon / lipunmyynnin viereltä poimia mukaan ko. kohdetta esittelevät esitteet. Niistä löytyy lisätietoa kohteesta, tärkeimmät erityiskohteet, kartta, jne. Esitteet löytyvät kaikissa kohteissa korean lisäksi myös enklanniksi (ja japaniksi sekä kiinaksi).

Kansallismuseo aukeaa klo 9. Viikolla museo sulkeutuu klo 18, viikonvaihteisin klo 19. Maanantaisin museo on suljettu.

Korean Kansallismuseo.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 09:24)

Korean Kansallismuseo.

Yksityiskohta "pitkästä piirroksesta", rullalle kierrettävälle paperille piirretystä luontomaalauksesta.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 10:56)

Yksityiskohta "pitkästä piirroksesta", rullalle kierrettävälle paperille piirretystä luontomaalauksesta.

Kaupungilla näkyi paljon tätä kansallismuseossa ollutta patsaanpäätä vastaavia naamioita.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 11:30)

Kaupungilla näkyi paljon tätä kansallismuseossa ollutta patsaanpäätä vastaavia naamioita.

Kaupungissa on useita kuninkaallisia palatseja. Niistä tärkein on Gyeongbokgung. Sisäänpääsy 3000 won. Pienennetty versio Kielletystä Kaupungista tai Taivaan Temppelistä Pekingissä. Taustalla - pohjoisen ja luoteen puolella - näkyy korkeita kukkuloita.
Palatsin takana, puutarhan perältä löytyy lampi, jonka keskellä pienellä saarella on pieni rakennus. Lampi oli kiinnostava erityisesti siksi, että siinä on valtava määrä isoja kaloja. Lapset viskoivat leivänpalasia veteen, ja puolen metrin ja metrin mittaisia kaloja kertyi paikalle kymmenittäin. Näytti kuin koko vesi olisi kiehunut noista valtavista vonkaleista.

Siellä ollessani (sunnuntaina) järjestettiin palatsin etupihalla jonkinlainen näytös. Näytöstä kertyi katsomaan satoja, jos ei tuhansia ihmisiä, sekä joukko ammattikuvaajia. Jostakin ymmärsin, että vastaavia näytäntöjä järjestetään viikottain.
Eräältä kollegoistani kuulin, että palatsialue oli ollut käytännössä tyhjä, kun he kävivät siellä arkipäivänä.

Tämä palatsi on pakollisia nähtävyyksiä Seoulissa. Palatsi keskellä kaupunkia.

Gyeongdok palatsi oli Joseonin dynastian ykköspalatsi. Joseon dynastia oli vallassa vuosina 1392 - 1910.

Kuningas Taejo perusti Joseon dynastian 1392, siirsi pääkaupungin Gaeseonista Seouliin, ja rakensi Gyeongdok palatsin 1395. Palatsi paloi kokonaan 1592 ja jätettiin raunioitumaan. Kolmen vuoden restaurointityön jälkeen palatsin saatiin taas kuntoon 1868, ja kuningas muutti takaisin palatsiin. Hieman myöhemmin hän kuitenkin muutti Deoksu palatsiin (Deoksugung), muutamaa kilometriä etelämpänä (aivan Seoulin vanhan keskustan sydämessä), ja Gyeongbok palatsi oli enää "virallinen" kuninkaallinen palatsi.

Japanilaisten miehitettyä maan 1910, suurin osa palatsialueen rakennuksista revittiin maahan. Japanilaiset rakensivat myös kenraalikuvernöörilleen palatsin siten, että se peitti siviilien näkyvyyden Gyeongbok palatsiin.

1990 aloitettiin restaurointi. Useita palatseja on jo kokonaan palautettu loistoonsa, ja useiden muiden odotetaan valmistuvan turistien nähtäväksi vuonna 2009.

Gyeongdokgungiin pääsee kätevimmin maanalaisella, samanniminen pysäkki (327) sijaitsee aivan portin edessä.
Palatsi aukeaa kello 9, ja vuodenajasta riippuen sulkeutuu klo 16 - 19. Tiistaisin palatsialue on suljettu.

Gyeongbok palatsin portti (Heungnyemun).

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:09)

Gyeongbok palatsin portti (Heungnyemun).

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:09)

Yksityiskohta portista.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:16)

Yksityiskohta portista.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:16)

Juhlasali (Gyeonghoeru).

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:33)

Juhlasali (Gyeonghoeru).

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:33)

Yksityiskohta palatsien koristeluista.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:47)

Yksityiskohta palatsien koristeluista.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:47)

Hyangwonjeong -paviljonki.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:01)

Hyangwonjeong -paviljonki.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:01)

Kaloja Hyangwonjeong-paviljonkia ympäröivällä lammella.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:03)

Kaloja Hyangwonjeong-paviljonkia ympäröivällä lammella.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:03)

Palatsi keskellä kaupunkia.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:15)

Palatsi keskellä kaupunkia.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:15)

Porttia vahtiva leijona.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:25)

Porttia vahtiva leijona.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:25)

Korean Kansantieteen museon (The National Folk Museum of Korea) edustalla.

(Seoul, Etelä Korea)

Korean Kansantieteen museon (The National Folk Museum of Korea) edustalla.

(Seoul, Etelä Korea)

Kuninkaan puutarhassa (Changdeokgung) kävin kiinalaisen kollegan kanssa.
Sisäänpääsymaksu 3000 won.
Sisään pääsee vain paikallisen oppaan vetämissä ryhmissä. Erikieliset ryhmät lähtevät eri aikoihin. Kun tulimme paikalle, oli tarjolla Korea (10:15), Japani (10:30), Enklanti (11:30) ja Kiina (11:00). Vastapäinen Kuninkaallinen Pyhäkkö (Jongmyo) ja sitä ympäröivä suuri puutarha olisivat olleet vapaasti kierrettävissä ilman opasta, mutta päätimme mennä koreankieliselle kierrokselle.

Kauniita rakennuksia, tyhjiä sisältä (rakennuksiin sisälle ei saanut mennä), puisto hiukan kuivakka näin talvisaikaan. Ikkunallinen talli piti sisällään entisöidyt Daimler ja Cadillac -merkkiset umpiautot, sekä muutamia kuninkaallisessa käytössä olleita kantotuoleja. Valitettavasti niitä ei päässyt katsomaan lähempää, mutta lasin takaa katsoen kiilsivät upeina. Joku paikallinen ehti väittämään Cadillacin olevan maailman vanhin säilynyt auto, mutta itse ainakin epäilen väitettä. Autot lienevät 1910 luvulta?

Kaikki palatsin rakennukset ovat tyhjiä, eikä niiden sisälle saa mennä. Sama käytäntö (tyhjiä / ei saa koskea tai mennä sisään) näkyi kaikissa Seoulin historiallisissa turistikohteissa.

Puistossa oli paljon lintuja. Puisto kukkuloineen ja lampineen on oikein viihtyisä, ja sen rakennuksia pidetään hyvänä esimerkkinä Korealaisen arkkitehtuurin kyvystä saavuttaa tasapaino luonnon ja rakennusten kesken.

Changeok palatsi rakennettiin vuonna 1405 Joseon dynastian toiseksi palatsiksi. Japanilaisten invaasion (1592) jälkeen se rakennettiin uudelleen vuosina 1607 - 1610, ja palveli pääpalatsina vuoteen 1868.
Erityisesti sen "takapuutarhan" ("Salainen puutarha") on kerrottu olleen useiden kuninkaiden suosiossa luonnonkauneutensa vuoksi.

Parhaiten säilyneenä Joseon ajanjakson palatsina Changdeokgung sai Unescon maailmanperintöstatuksen 1997.

Changdeok palatsiin pääsee ainoastaan opastetulle kierrokselle. Enklanninkielisiä kierroksia järjestetään päivittäin klo 11:30, 13:30 ja 15:30. Kierros kestää noin tunnin (meillä se kesti puolitoista).
Maanantaisin Changdeokgung on suljettu.

Changdeok palatsin portti, rakennettu 1421 ja restauroitu 1609.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 09:57)

Changdeok palatsin portti, rakennettu 1421 ja restauroitu 1609.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 09:57)

Kuninkaallinen autotalli. Sen sisällä säilytetään useita vanhoja kulkuvälineitä, kuten mm. maailman vanhimmaksi säilyneeksi autoksi väitetty Cadillac.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 10:37)

Kuninkaallinen autotalli. Sen sisällä säilytetään useita vanhoja kulkuvälineitä, kuten mm. maailman vanhimmaksi säilyneeksi autoksi väitetty Cadillac.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 10:37)

Changdeok palatsiin pääsi vain oppaan seurassa. Tässä koreankielinen oppaamme.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 11:08)

Changdeok palatsiin pääsi vain oppaan seurassa. Tässä koreankielinen oppaamme.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 11:08)

Buyongij lampi ja Buyongjong paviljonko.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 11:23)

Buyongij lampi ja Buyongjong paviljonko.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 11:23)

Aurinkokello.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006)

Aurinkokello.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006)

Insa-Dongin kaupunginosa sijaitsee kävelyetäisyydeltä Gyeongdokgungin palatsin porteilta. Sieltä löytyy paljon ostospaikkoja.
Insa-Dongin kävelykatu on korealainen ostoskatu, paljon gallerioita joissa varsinkin korealaista taidetta, myös/varsinkin turistien ostettavaksi. Katu on suosittu kohde sekä turisteille että paikallisille, ja siellä järjestetään ilmaisohjelmia melkein joka ilta.

Syöty paikallisessa paikassa, laihaa soppaa nuudeleilla ja häränlihasuikaleilla, riisiä ja paria vihannesta tulisesti maustettuna. Ja pieni pullo vettä. Maksoi vain 5500 won (vesi sisältyi aterian hintaan), eli tosi edullinen.

Toisena päivänä löysin ravintolan, jossa ruoka-annos maksoi menun mukaan 39 000 won. Eli eivät kaikki ravintolat aivan sikahalpoja ole.

Kauppakaduilla kierrellessä on hyvä muistaa, että Seolissa kaupat menevät kiinni klo 8, keskustassa pikkuliikkeet näkyvät olevan auki vielä kahdeksan jälkeenkin. Liikkeet näyttivät olevan auki viikon kaikkina päivinä.

Kaikissa ravintoloissa ei ulkopuolella mainostettavassa menussa ole mitään enklanniksi, eikä edes hintoja merkittynä. Oletan että kaikista / lähes kaikissa paikoista sisäpuolelta löytyy menu jossa ruoat myös enklanniksi ja/tai kuvin.
Opin mm. että paikallisten suosimat ruokajuomat ovat olut ja Cola. Arvaa kumpaa otin ison pullollisen?! Täällä iso pullo maksoi 4000 won.

Ravintolat sijaitsevat yleensä pienillä sivukaduilla, näköetäisyydellä pääkadulta.

Insa-Dongin kävelykadulle pääsee kätevimmin maanalaisella, pysäkiltä An-guk (328). Samalta pysäkiltä on kävelyetäisyys myös Gyeongdokgungiin ja Changdeokgungiin. Linja 3 menee myös JW Marriott hotellin ja Central-City kauppakeskuksen kautta, jonne matkaa kertyy noin puoli tuntia.

Korealaista taidetta Insa-Dongin gallerioissa.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:38)

Korealaista taidetta Insa-Dongin gallerioissa.

Esiintyvä seurue Insa-Dongilla.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 15:40)

Esiintyvä seurue Insa-Dongilla.

Paikalliset yrittävät olla ystävällisiä ulkomaalaisille. Varsinkin vanhemmat herrat ovat erittäin kohteliaita. Jos pysähdyn lukemaan karttaa, tulevat heti kysymään josko tarvitsen apua. Yleensä eivät osaa englantia paria sanaa enempää, joten ei niistä apua olisi jos oikeasti tarvitsisin. Paikalliset myös tervehtivät kohteliaasti vierasmaalaista, esim. maanalaisessa.
Nuoremmilla ei vastaavaa ylitsevuotavaa avuliaisuutta näy, mutta epäkohteliasta tai töykeää käytöstä ei näy ollenkaan.

Nuoret (opiskelijat) ymmärtävät ja puhuvat enklantia yleensä hyvin. Sitä vanhemmissa tuo taito ei aina ole kovin kummoinen. Lähes kaikki tekstit ja viitat ovat myös enklanniksi, ja maanalaisessa usein kuulutetaan korean ja enklannin lisäksi myös japaniksi ja kiinaksi.

Korealaisessa ravintolassa maksaminen:
Kun ruoka on tilattu, tulee pöytään nahkapäällystettyyn lehtiöön kiinnitetty kuitti, johon tarjoilija kirjaa tilatut ruoat ja juomat. Jos tilataan jotain lisää, kirjaa tarjoilija ne tuohon samaan kuittiin. Kun siten on syöty ja lähdetään ulos, otetaan pöydästä mukaan tuo kuitti (ja lehtiö), ja viedään se ulko-oven lähellä olevalle kassalle. Siellä kassa kertoo paljonko pitää maksaa.
Minkäänlaista ulkomaalaisten huijaamista en havainnut. Hinnat ovat samat kaikille, jos ulkomaalaisille tosin yritetäänkin ensisijaisesti tarjota niitä arvokkaampia vaihtoehtoja.
Oletan että useimmissa paikoissa voisi maksaa luottokortilla, mutta en kysynyt koska minulla oli aina käteistä.

Ruoka on yleensä hyvää. Paljon kalaruokia. Korealaiset käyttävät metallisia syömäpuikkoja (toisin kuin Kiinassa tai Japanissa, joissa käytetään puisia ja muovisia tikkuja). Myös muovisia tikkuja näkyi. Haarukoita tai veitsiä en nähnyt muualla kuin hotellin ruokalassa.
Pöytään tuodaan isompi määrä pieniä astioita, joissa erilaisia ruokalajeja. Helpoimmin saa aterian aikaiseksi kun tilaa kokonaisen "menun" (sellaisen valmiin aterian alku- ja jälkiruokineen) - siitä sitten riittää syötävää tosi isoon nälkään.

Soulissa - ainakin sen pohjoisessa keskustassa - on paljon markkina-alueita jotka muistuttavat hiukan turkkilaisia basaareja. Kaupat ovat pieniä, pohjoisessa kaupungissa ei tainnut olla yhtään supermarketin kokoista kauppaa, vaan isotkin hallit on jaettu pieniin putiikkeihin.

Tuollaisella markkina-alueella kävellessä on kadun varressa kauppaa toinen toisensa jälkeen, myymässä erilaisia tuotteita. Tosin samantyyppisiä tuotteita myyvät kauppiaat näyttävät täälläkin kertyvän lähelle toisiaan, joten esim. huonekaluja myydään enemmän jollakin markkina-alueella, kun taas koruja myydään toisaalla (korut löytyvät Insa-Dongin basaareista, puolen kilometrin päässä tuosta kävelykadusta).

Turkkilaisista basaareista poiketen täällä saa kierrellä vapaasti ja katsella tavaroita ilman minkäänlaista ostovelvollisuutta. Myyjä ei tunge itseään seuraan, vaan toisinaan avunkin saamiseksi pitää henkilöä hakea erikseen.

Seoulissa - ja varsinkin sen maanalaisessa - tulee voimakas vaikutelma ihmispaljoudesta. Pari vuotta sitten Pekingissä en muista kokeneeni samanlaista ahtautta, ihmisruuhkaa.

Toinen tyypillinen asia Koreassa on yleinen siisteys. Roskia ei näy missään, vaikka varsinkin vanhan kaupungin markkina-alueilla oli kaikenlaista tavaraa katujen reunoilla.

Seoulissa näkyy myös paljon katukahviloita - kadun reunaan pystytettyjä telttamaisia kojuja, joissa myydään syötävää ja/tai juotavaa.
Itse en ehtinyt kokeilemaan, mutta olettaisin että niissä saa syödäkseen hyvää ja maittavaa ruokaa edulliseen hintaan. Olivat varsinkin paikallisten suosiossa, jossakin paikoissa teltta oli suljettu ja varattu sisällä jo oleville asiakkaille. Toisinaan paikan oli valloittanut paikallisten herraseura, ja olut tai paikallinen likööri teki kauppaansa.

Paikalliset kollegani antoivat seuraavanlaisia ohjeita puolenpäivän kaupunkikierrokselle:

• Ensin Korean Kansallismuseoon.
• Sitten joko I Tae Won dong tai In Sa Dong. Ensin mainitulta löytyy paljon kansainvälisiä ravintoloita, sillä sen lähellä on amerikkalaisten tukikohta. Jos taas on enemmän korealaisten juttujen perään, tuo jälkimmäinen on parempi.

Ei Seoulia voi minään turistikaupunkina pitää. Kaikki sen nähtävyydet kiertää yhdessä päivässä. Positiivista oli siisteys ja järjestys sekä yleinen ystävällisyys ja turvallisuus. Mutta ainakaan maaliskuussa (kun on vielä talvi) ei kaupungista paljoa nähtävää löydy.

Lämpötilat olivat viikon ajan hiukan plussan puolella. Öisin ehkä pakkastakin, päivisin auringon paisteessa nousi reiluun viiteen lämpöasteeseen. Taivas oli pilvessä käytännössä koko ajan - jopa "pilvettöminä" päivinä taivasta peitti savusumun kaltainen utu.

Paikalliset nuoret tytöt ovat kauniit (niin no, taitavat nuoret tytöt olla kauniita kaikkialla?). Ulkoilma on kolea (pari astetta plussalla), mutta osa tytöistä kulkee polven yläpuolelle ulottuvissa hameissa, osa lyhemmissäkin.

Kaikki (myös miehet) täällä ovat langan laihoja - viikon aikana näin yhden (1) lihavan henkilön (naisen). Eli lihavia ihmisiä ei näy käytännössä ollenkaan, ei nuorissa eikä vanhoissa. Mutta paikalliset ovat silti tyylikkäästi pukeutuneita, joten eivät ne köyhyyttään nälkää kärsi.

Kaikki ovat mustatukkaisia. Useimmiten suorat, joillakin lievästi luonnon kiharaa.

Naisten rinnat taas eivät ole erityisen suuria, jos eivät useimmilla ihan lautojakaan.
Pakarat korealaistytöillä ovat mitättömät - ihan niin kuin suomalaisnaisillakin. Lisäksi paikallisilta naisilla myös lantio on suora.

Kasvonpiirteissä olen havainnut samankaltaisuutta turkkilaisten kanssa. Siinä määrin, että pariin kertaan kadulla luulin nähneeni erään turkkilaisen tuttavani.

Koreassa kaikilla on kamera...

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:33)

Koreassa kaikilla on kamera...

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 13:33)

Poliisi on löytänyt vapaan pysäköintipaikan.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:32)

Poliisi on löytänyt vapaan pysäköintipaikan.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 14:32)

Kaupungin liikenne toimi hyvin ja pysyi järjestyksessä. Tämä oli ainut kerta kun näin poliisin sakottavan jotakuta.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 15:42)

Kaupungin liikenne toimi hyvin ja pysyi järjestyksessä. Tämä oli ainut kerta kun näin poliisin sakottavan jotakuta.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 15:42)

Mobiili myyntikioski.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:03)

Mobiili myyntikioski.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:03)

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:08)

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:08)

Seoulissa ihmisiä on niin paljon, että niitä riittää viemäriojiinkin.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:10)

Seoulissa ihmisiä on niin paljon, että niitä riittää viemäriojiinkin.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:10)

Iloinen mopoilija.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:16)

Iloinen mopoilija.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 16:16)

Eteläisen kaupungin keskustaa hotellihuoneeni ikkunasta.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 17:22)

Eteläisen kaupungin keskustaa hotellihuoneeni ikkunasta.

(Seoul, Etelä Korea - 5.3.2006, 17:22)

Mopoa käytettiin yleisesti tavaroiden kuljetukseen.

(Seoul, Etelä Korea - 10.3.2006, 18:02)

Mopoa käytettiin yleisesti tavaroiden kuljetukseen.

(Seoul, Etelä Korea - 10.3.2006, 18:02)

Kawasaki Daelim Dragon.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 09:25)

Kawasaki Daelim Dragon.

(Seoul, Etelä Korea - 11.3.2006, 09:25)

Joki jakaa kaupungin itä-länsi suunnassa kahteen osaan. Kaupungin vanha keskusta on pohjoisella puolella, ja vasta Korean Sodan jälkeen kaupunki on levinnyt myös eteläiselle puolelle.

Pohjoisen kaupungin keskustasta löytyy joitakin palatseja ja markkina-alueita.
Eteläinen kaupunki taas on moderni, pilvenpiirtäjineen ja leveine katuineen.

Yhtenä iltana kävimme Samsungin ja LG:n yhdessä järjestämässä illanvietossa. Eteläisen kaupungin keskustassa veivät ravintolaan, jossa sai itse grillata liharuoan. Seisova pöytä -tyylinen paikka, maksoimme 22000 won (per henkilö) koko illasta, sisältäen juomat. Hanassa oli oluita, viineinä punainen ja valkea Italialaisviini.

Kaupungista löytyy pieniä kauppoja, joiden nimi on Mini Shop, ja jotka ovat auki läpi vuorokauden. Eräänlaisia elintarvikekioskeja, valikoimaan kuuluu mm. lämmintä purtavaa, kuiva- sekä tuoreruokaa, lehtiä ja muita kulutushyödykkeitä. Hotellini vieressä oli yksi. Sieltä löytyi kahden litran muovipullollinen Hite olutta hintaan 5000 won.

Yhtenä iltana erehdyin porukan mukana karaokebaariin.
Saimme oman huoneen, jossa karaokeautomaatti. Laulujen tekstitykset monitorilla enklanniksi. Oletan että tekstityskieli on valittavissa. Laulun lopussa antaa lukeman - prosenttiluvun - joka kuvaa laulajan onnistumista. Lasketaan jonkinlaisella algoritmilla, johon vaikuttavat ainakin nuotissa ja tahdissa pysyminen. Kaikilla näkyi lukema olevan yli yhdeksänkymmenen, joten täällä koneetkin taitavat olla kohteliaita?

Huoneesta on ovi käytävälle, josta löytyy ovet muihin huoneisiin. Ideana on, että porukka vuokraa oman huoneensa, jossa saa olla keskenään ulkopuolisten häiritsemättä. Juotavat käydään tilaamassa käytävältä löytyviltä paikan hoitajilta.

Korealainen isäntä kertoo että käyvät korealaisten ystävien kanssa karaokessa noin kerran kuussa. Hän oli selvästi tottunut laulamaan ja esiintymään.

Karaokebaarissa.

(Seoul, Etelä Korea - 8.3.2006, 23:11)

Karaokebaarissa.

Tärkein elektroniikan ostopaikka on Yongsan Electronics Market.
Parin minuutin kävelymatkan päästä, viereisen juna-aseman toiselta puolen, löytyy maanalaisen pysäkki nimeltään Sinyongsan (429)

Tuo markkinapaikka on käytännössä yksi iso kortteli, josta löytyy tuhansia pieniä kauppoja. Tavaraa löytyy sähköisistä komponenteista aina suuriin järjestelmiin asti. Eli voi ostaa vaikka omat vastukset ja liittimet ja johdon pätkät, tai vaikkapa yhdellä kertaa kokonaisen ilmastointijärjestelmän.
Kauppoja sijaitsee sekä kaduilla että korttelin sisällä rakennuksen kaikissa kerroksissa.
Kaupoissa on tavarat esillä ja niitä saa katsella rauhassa. Toisin kuin esim. Turkissa, täällä on suurempana ongelmana löytää myyjää joka ehtii palvella.
Tavaraa kannettiin käytävillä koko ajan, tungokseen asti. Lisäksi käytävät olivat kapeita, ja niistäkin osan ovat vallanneet käytävien varrella olevat myymälät tavaroidensa varastotilaksi. Kaikki paikat tuntuivat olevan täynnä tavaraa. Mutta kyllä sitä tavaraa koko ajan ulospäinkin kannettiin, joten kyllä täällä kauppa käy.

Ainoa ylös kirjaamani hinta oli Sarotech kuvapankki (Cutie Photo Storage), jota ilman kovalevyä löytyi hintaan 140 000 won. 60 GB kovalevyllä varustettuna hinta oli 238 000 won.

Yleiskäsityksenä jäi, että hinnat eivät ole kovin halpoja. Joitakin osia varmasti saa selvästi halvemmalla kuin Euroopasta, kun toisissa hinnat ovat eurooppalaisia korkeammalla.
Tuotevalikoimaa taas riittää. Tuskin on elektroniikkatuotetta jota täältä ei löytyisi.

Kuvallisia Seoul-aiheisia postikortteja ei tahdo löytyä mistään. Pariisissa paikallisia kuvakortteja on joka ainoassa kioskissa, mutta täältä ei löytynyt edes isosta paperikaupasta.

Lopulta, useamman päivän etsimisen jälkeen, löysin korttipaketteja Insa-Dongin gallerioista. Reilut kymmenen kuvakorttia per paketti, paketit koottu aiheittain, paketin hinta 2000...5000 won. Yksittäisiä kuvakortteja en nähnyt missään.
Löysin joitakin yksittäisiä kortteja joihin oli liimattu kankaanpalasia esittämään paikallisia kansallisasusteita. Noiden korttien hinta kirjekuorella oli 5000 won.

Postimaksu Eurooppaan 350 won per kortti. Korealaisilla on kauniita postimerkkejä, avulias postimies auttoi kokoamaan kuuteen postikorttiin mahdollisimman monta erilaista merkkiä.

Korealainen olut on kovin laihaa.
Parasta olutta on Hite. Näin samaa olutta myös nimellä Prime. Hite on hiukan kalliimpaa kuin muut korealaiset oluet, ravintolassa tavallisesti luokkaa 5000 won puolen litran pullo.

Yleisimmin kaupungilla näkyi olutta nimeltä Cass. Samantyyppinen kuin Hite, vaikkei ihan maussa pärjääkään.

Kolmas olutmerkki on OB, jota maistoin vain kerran. Paha jälkimaku, en suosittele.

Lisäksi paikallisilla on oma liköörin tapainen juomansa (n. 20% alc.), jonka joku Suomessa käynyt kuvaili olevan "kuin kossua ja vettä". Itse lisäisin tuohon että "ja hiukan sokeria".
Joskus myöhemmin Suomessa käydessään korealaiset antoivat minulle lahjaksi pullollisen tuota "likööriä". Italialainen ystävättäreni maistoi sitä, ja hämmästeli että "en tiennyt teillä olevan näin huonot välit". Likööri oli hänen mielestään niin pahan makuista, että hän luuli sen olevan tarkoitettu loukkaukseksi. Sama efekti kuin jos antaa salmiakkia jollekulle ei-suomalaiselle...

Korealaisista on kuulemma 40...50 % kristittyjä. Isoja ristejä (ilmeisesti kirkkojen katoilla?) näkyi ympäri kaupunkia. Toinen suuri uskonto on Budhalaisuus. Joulu sekä Budhan syntymäpäivä ovat virallisia vapaapäiviä, ei muita uskonnollisia vapaapäiviä. Uusivuosi on kuulemma iso juhla korealaisille.

Etelä Korean korkein vuori on saarella, 1848 m. Pohjois-Koreassa korkein kohta on 2700 m, kuulemma sammunut tulivuori, jonka kraaterissa on suuri järvi.
Pohjois-Koreassa kukkulat kuulemma paljaita. Korkeat kukkulat ovat paljaita luonnostaan, matalat siksi että puut käytetään lämmitykseen.

Täällä ollessani (Maaliskuun alussa) luonto on aivan harmaa, vihreää vain havupuissa.
Lämpötilat ovat olleet juuri plussan puolella. Kevät on pian koittamassa, lienee suunnilleen sama aikataulu kuin Pekingissä.

Korealaiset saavat viikon verran kesälomaa. Neljä viikkoa kuulemma on aivan mahdoton ajatus. Ei virallista lomapolitiikkaa, eri firmat antavat eri määrän lomia työntekijöilleen.

Kuulin että japanilaiset tulevat Etelä-Koreaan pelaamaan golfia.

Muihin kaupunkeihin matkustelemiseen lomamatkailijoille suositeltiin bussia. Maassa toimii myös juna, mutta vuoristo rajoittaa sen tarjoamia kulkuyhteyksiä.

Maassa on käytössä sama maadoitettu pistoke ja 220 V kuin Suomessakin.

Hotellin aamiaispöydässä opin merkkikieltä. Saattaa olla vain tämän hotellin henkilökunnan omia merkkejä, mutta luulen että muutkin korealaiset niitä ymmärtävät.

• Teetä tarkoittaa "Timeout" merkki (toisen käden kämmenellä kosketetaan toisen käden sormen päitä, jolloin muodostuu T-kirjain).
• Kahvia tarkoittaa kun kosketaan etusormella nenänpäätä (nenää tarkoittava korean kielinen sana tarkoittaa myös K-kirjainta).
• Vihreää teetä taas merkitsee se, kun kosketaan paidan rintataskua.