Kaikille niille jotka suunnitelevat ajavansa Kiinassa, tässä pieni tietopaketti paikallisista liikennesäännöistä ja -tavoista.
Kiinassa on oikeanpuoleinen liikenne. Liikenteessä liikutaan siis kokolailla samaan tapaan kuin Europpassa olemme tottuneet. Muutama erikoinen poikkeus kuitenkin löytyy:
- Samaa kaistaa samaan suuntaan ajava ohitetaan yleensä oikealta
- Samaa kaistaa vastaan tuleva ohitetaan yleensä vasemmalta.
Näin siis, jos kaistoja on useita. Jos ajetaan yksikaistaista tietä - jossa kaikki ajavat samaa kaistaa - ohituskäytännöt muuttuvat eurooppalaisiksi, eli ohitus tapahtuu ohitettavan vasemmalta puolelta.
Kiinassa kaikki liikenteen osapuolet eivät ole tasa-arvoisia.
Käytännössä liikenne on voimakkaasti priorisoitua, ja eri prioriteeteilla liikkuvilla on täysin erilaiset oikeudet.
Vaikkei hierarkiaa ole kirjoitettu lakiin, näkyy se käytännön liikenteessä jatkuvasti.
Hierarkia menee suurin piirtein seuraavasti
- Autot
- Jalankulkijat
- Ulkomaalaiset
- Polkupyörät
- Moottoroidut pyörät
Raskas liikenne - bussit ja rekat - sijoittuu jonnekin autojen ja jalankulkijoiden välimaastoon,
hiukan tilanteesta riippuen.
Moottoroiduissa pyörissä alimpana ovat yksin liikkuvat sähköimoottorilla varustetut polkupyörät,
joita eivät väistä ketkään.
Toisaalta, he myös eniten ajavat vastaantulevien kaistailla.
Sähkömopoilla on 20 km/h lakisääteinen nopeusrajoitus.
Autot saavat käyttää ajovaloja pimeässä.
Mutta moottori- ja polkupyörät ilmeisesti eivät saa.
Toistaiseksi olen nähnyt vain kolme ajovaloilla kulkevaa pyörää.
Ne kaikki olivat säkömoottorilla toimivia malleja, joissa ilmeisesti oli ongelmia valojen pois kytkemisessä?
Autoista reilusti yli puolet käyttää ajovaloja pimeän aikaan, ruuhkaisilla teillä ajaessaan.
Harvemmin liikennöidyillä teillä ei energiaa valojen käyttöön tuhlata.
Ajoneuvon liikkuessa myös peilin käyttö näyttäisi olevan kiellettyä. Takana tulevaa liikennettä ei saa seurata missään tilanteessa. Ajoneuvon ollessa pysähdyksissä, peilin käyttö näyttäisi olevan sallittu, esim. nenän puuterointiin.
Suomalaisen kollegani kertoi yhden vaikeimmista opittavista asioista olleen, ettei koskaan saa katsoa takaa tulevaa liikennettä. Kuskin tulee keskittyä koko ajan vain edessä liikkuviin, jotka saattavat vaihtaa kaistaa tai tehdä jotain odottamatonta aivan minä hetkenä hyvänsä. Kukin kuski väistelee edessä ajavia, ja antaa takaa tulevien väistellä itseään.
Ajoneuvosta ei saa poistua sen liikkuessa. Tältä osin sääntö kuulostaa samalta kuin Suomessa. Mutta Kiinassa sääntöä näytettäisiin sovelletavan ainoastaan matkustajiin. Kuljettajan poistuminen liikkuvasta ajoneuvosta voi ulkopuolisessa herättää monenlaisia tuntemuksia, erityisesti jos kyseessä on iso linja-auto keskellä Pekingin ruuhkaa.
Kypärän käyttö saattaa herättää yleistä huvittuneisuutta. Kypärän käyttö ei liene kuitenkaan kielletty, sillä olen nähnyt sellaisen joillakin moottoripyöräpoliiseilla.
Ajoneuvossa on oltava rekisterikilpi. Tämä sääntö näyttäisi koskevan ainoastaan ajoneuvoja jotka ovat olleet liikenteessä vähintään vuoden ajan.
Liikennevalot voi oikealle kääntyessä jättää huomiotta. Muutoinkaan mitkään liikennesäännöt eivät näyttäisi koskevan oikealle kääntyviä. Ainoastaan fysiikan lait ovat voimassa - ja niitäkin yritetään rikkoa.
Pekingissä on paljon henkilöautoja, enemmän kuin esim. New Yorkin kaupungissa. Siksi liikennettä yritetään rajoitaa monin tavoin. Yksi tavoista on, että arkipäivinä rajoitetaan ajoneuvoja niiden rekisterikilven numeron mukaan. Tämän vuoden (2009) tammikuun aikana, ajoneuvot joiden rekisterikilven viimeinen numero oli 3 tai 8, eivät saaneet ajaa kaupungin alueella maanantaisin, numerot 4 ja 9 eivät saaneet ajaa tiistaisin, 5 ja 0 keskiviikkoisin, 1 ja 6 torstaisin, 2 ja 7 perjantaisin. Uudet numerot arvotaan kuukausittain, ja ilmoitetaan paikallisissa lehdissä.
Kiinalainen liikennekäyttäytyminen on "nousukasmaista". Auton omistaminen kertoo rikastumisesta, ja autoilija kokee nousevansa yhteiskunnan arvoasteikolla. Kun auto vihdoin on onnistuttu hankkimaan, kuljettajalla ei ensimmäisenä ole mielessä muiden väisteleminen.
Moottoripyöräilijöihin suhtaudutaan epäilevästi. Heidät katsotaan yhteiskunnan laitapuolen kulkijoiksi. Toisin kuin uusille henkilöautoille, moottoripyörille ei suvaita minkäänlaisia etuoikeuksia, kuten esimerkiksi ruuhkissa ohittelua.
Näin siis Pekingissä. Voihan olla, että maaseudulla ja muualla Kiinassa suhtautuminen on vähemmän autokeskeistä.
