Eräs pyöräilijä totesi vakionopeudensäätimen olevan matkamotoristille "työkalu". Olen samaa mieltä - pitkällä matkalla moottoripyörä tarvitsee vakionopeudensäätimen.

Valitettavasti BMW ei myy vakionopeudensäädintä vuoden 2003 RT:hen edes lisävarusteena. Vaihtoehdoksi jää kaasun lukitsevat tuotteet. Niissä ei ole minkäänlaista automatiikkaa nopeutta säätämässä, vaan ne ainoastaan lukitsevat kaasukahvan johonkin tiettyyn asentoon.

Kaasukahvan lukitsimia löytyy useita eri malleja. Parhaimpana yleisesti pidetään Throttlemeisterin tuotteita. Heidän valikoimastaan löytyy malli useimpiin eri pyörämalleihin.

Laite kiinnitetään ohjaustangon painojen paikalle. Saatavilla on kahta eri mallia - "normaali" ja "raskas". Raskaampi malli painaa reilut 50 g enemmän, joten se vähentää ohjaustangon tärinää enemmän (vrt. massan hitausvoima tai hitausmomentti). Lisäksi laitteen pinnoitteelle löytyy neljä vaihtoehtoa.
Minä valitsin raskaamman mallin - tangon tärinöitä vähentääkseni - mustalla pinnoitteella.

Tilaaminen sujui yksinkertaisesti, Throttlemeisterin Internet-sivuilta. Toimitus oli todella nopeaa, sain paketin muutamassa päivässä.

Myös asentaminen oli yksinkertaista. Vanhat tankopainot irti, uudet tilalle. Osia oli vain muutama, joten insinöörikin sen kykeni tekemään. Koko asennustyö vei muutaman minuutin.

Toimintaperiaateseen kuuluu, että kaasupuolen tankopainoa pyörittämällä sen sisällä oleva sylinteri työntyy kiinni kaasukahvan kumiin. Vastaavasti pyörittämällä toiseen suuntaan työntyy sylinteri takaisin tankopainon sisään ja irroittaa kaasukahvan.
Sylinteri liikkuu pari millimetriä, joten kahvakumin ja tankopainon välinen etäisyys pitää saada sopivaksi. Tuote on valmistettu siten että etäisyys on useampi millimetri, joten perusasetuksillaan sylinteri ei koskaan "lukitse" kaasua. Käytännössä painon ja kahvan väliin joutuu lisäämään O-renkaan tai pari, jotta riittävän suuri lukitusvoima saataisiin aikaiseksi.
Puuttuvat O-renkaat korvasimme eines-maksalaatikon tinakuorella, josta taittelemalla ja leikkaamalla sai juuri sopivat kitkapalat.

Huomaa ettei kaasua saa missään tilanteessa kokonaan "lukita". Ainoastaan voi lisätä kitkaa niin ettei kaasukahva omalla jousellaan enää palaudu. Kuljettajan pitää aina pystyä kääntämään kaasua, ilman että lukitusmekanismiin tarvitsisi koskea.
Kyse ei siis ole lukosta vaan jarrusta. Kaasukahvaa jarrutetaan voimalla joka kumoaa sitä palauttavan jousen voiman. Mutta "kaasujarru" kuulostaa jotenkin hölmöltä, joten kutsun sitä mieluummin kaasun lukitsimeksi.

 

Yllä kaksi kuvaa ennen tankopainojen vaihtoa. Alla vastaavasti kuvat asennuksen jälkeen.

 

Paikalleen asennettuna uudet tankopainot näyttävät hyvältä - paremmilta kuin alkuperäiset tankopainot. Tosin perusmallina myytävä hiomaton teräspinta olisi saattanut näyttää vielä paremmalta.

Lukituksen käyttö vaatii hiukan totuttelua. Käytännössä joudun irroittamaan käden kaasulta, kääntämään lukituksen päälle, ja lopuksi kääntämään kaasun haluttuun asentoon. Sen jälkeenkin voin vapaasti käännellä kaasua päälle tai pois, ilman että lukitsimeen pitäisi koskea. Etu tulee siitä ettei jousi vedä kaasua heti nollille, vaikka käden kahvalta hetkeksi irroitaisikin.

Käytännössä lukitsin toimii yllättävänkin hyvin. Isoa tietä ajaessa voi kaasukädellä tehdä muutakin - voi vaikka tervehtiä vastaantulevia pyöräilijöitä. Nopeus pysyy kohtuullisen tasaisena. Mäissä kaasua joutuu hiukan säätämään, mutta tasaisella voi ajella kilometritolkulla ilman että kaasukahvaan tarvitsisi koskea ollenkaan. Homma toimi niin hienosti että ensimmäistä kertaa useaan vuoteen irroitin kaasukahvan apupojan - sen muovisen lärpäkkeen joka yllä olevissa kuvissa näkyy. Lisäksi sai kyytiä hiuslenkki, joka sekin on kahvassa ollut jo usean vuoden ajan.

 

Mikään "vakionopeudensäädin" tämä ei ole. Mutta auttaapahan matka-ajossa, koska kaasun saa helposti jätettyä samaan asentoon pidemmäksi ajaksi. Lisäksi se tuo myös säästöjä - tasakaasulla ajaessa sekä polttoaineen kulutus että ajonopeudetkin pysyvät paremmin kurissa.
Kaupunkiajossa tai mutkaisella tiellä sitä ei voi käyttää.

 

Lopuksi vielä tietoa parista "oikeasta" RT:hen saatavasta vakionopeudensäätimestä:

• Audiofox CCS100 ei ole tarkoitettu erityisesti mitään mallia varten, vaan on yleismalli kaikkiin autoihin ja pyöriin.
  Toimintaperiaate on alipaineohjattu servo, eli ainakin boxerimallisessa RT:ssä ongelmaksi tulee riittävän alipaineen saaminen. Lisäksi ongelmaksi RT:ssä tulee kiinnittäminen kaasun ohjaukseen.
  Toisaalta tämän vaihtoehdon hinta on kohtuullinen - tullienkin jälkeen se jää selvästi alle kahden sadan euron.
• MC Cruise on australialainen, moottoripyörien vakionopeudensäätöihin erikoistunut valmistaja. Heiltä löytyy mallikohtaisesti suunniteltuja tuotteita. Säätöyksikkö on sähköohjattu.
  Kansainvälisillä Internetin keskustelufoorumeilla MC Cruisen tuotteita arvostetaan korkealle. Mutta ne ovat myös kalliita. RT 1150:een asennettava malli maksaa $844 AUD (515€) (+ postikulut + tulli).
  Asennus RT:hen vie kuulemma lähemmäs kymmenen tuntia. Ei siis mikään pikkupuuhastelu, vaan oikea kokopäivän asennustyö ammattimiehelle.
  Vaikka MC Cruisen tuote onkin sähköohjattu - eikä siis ole riippuvainen moottorin tarjoamasta alipainevoimasta - on siinä silti tuo toinen Audiovoxin ongelma, eli hankala kiinnitys kaasuvaijeriin.

 

Throttlemeister - www.throttlemeister.com
Tuote: FH & AB4, musta
Hinta: 136,20$ (89,76€) + postitus + tulli

(Kaikki hinnat keväällä 2008)